Tekniikka ja moderni supervalta: teknologian ja perinteisten alojen risteys voi osoittautua pelin muuttajaksi – Mielipideuutiset

Aikoinaan pääasiassa maataloudestaan ​​ja perinteisistä teollisuudenaloistaan ​​tunnettu Intia on nyt digitaalisen vallankumouksen aikakautta ja sijoittuu nopeasti maailmanlaajuiseksi teknologian suurvallaksi. Intian talouden maisema muuttuu ennennäkemättömällä vauhdilla teknologian vetämänä Bengalurun ja Hyderabadin vilkkaista teknologiakeskuksista aina eri puolilla kansakuntaa nouseviin innovatiivisiin startup-yrityksiin.

Intian talousbuumin perusta voidaan jäljittää tietotekniikkasektorin (IT) kasvuun. 1900-luvun loppu ja 2000-luvun alku merkitsivät nopean globalisaation aikaa, jolloin Intiasta tuli keskeinen toimija ohjelmistokehityksen ja IT-palvelujen alalla. Yrityksistä, kuten Infosys, TCS ja Wipro, tuli tuttuja nimiä, ei vain Intian rajojen sisällä, vaan kaikkialla maailmassa. Nämä organisaatiot auttoivat nostamaan Intian maailmankartalle, esitellen maan kykyä teknologian alalla ja sen kykyä tarjota maailmanluokan palveluita kilpailukykyiseen hintaan.

Intian startup-ekosysteemi on ollut merkittävä talouskasvun veturi. Intiassa on yli 50 000 startup-yritystä, mukaan lukien lukuisat yksisarviset, ja se hyödyntää teknologiaa ratkaistakseen lukemattomia haasteita – fintechistä ja sähköisestä kaupankäynnistä terveydenhuoltoon ja koulutukseen. Innovaattorit ja yrittäjät hyödyntävät tekoälyn (AI), koneoppimisen ja lohkoketjun voimaa luodakseen ratkaisuja, jotka eivät ole pelkästään tuottavia, vaan myös yhteiskunnallisesti vaikuttavia.

Intian hallituksen keskittyminen vahvan digitaalisen infrastruktuurin luomiseen on ollut keskeinen rooli tässä taloudellisessa muutoksessa. Aloitteet, kuten Digital India, Aadhaar ja UPI, eivät ole vain tuoneet teknologiaa massoille, vaan ne ovat myös mullistaneet palvelujen ja tukien toimittamisen. UPI:n menestys digitaalisten maksujen muuttamisessa on esimerkki siitä, että rahoitustapahtumat ovat saumattomia ja miljoonien saatavilla, mikä edistää osallistavampaa digitaalista taloutta.

Teknologiasektorin nousukausi on johtanut paradigman muutokseen myös koulutuksessa ja osaamisen kehittämisessä. Intiassa panostetaan STEM-koulutukseen varhaisesta iästä lähtien, ja se valmistaa nuoriaan tulevaisuuden töihin.

Lisäksi verkko-oppimisalustojen yleistyminen on demokratisoinut pääsyn laadukkaaseen koulutukseen, mikä on mahdollistanut yksilöiden taitojen parantamisen ja uudelleenkoulutuksen teknologia-alan muuttuvien vaatimusten mukaisesti.

Tässä on kuitenkin annettava varoitus. Olemme siirtyneet 1,2 000 tekniikan valmistuneesta tämän vuosisadan alussa, jolloin Intian IT-palvelut olivat vasta nousussa, yli 15 000 tutkinnon suorittaneeksi nykyään. Tein nopean kirjekuoren takaosan laskelman nähdäkseni, kuinka monta insinööriä tuotamme (korjasin samalla korkeakouluikäisiä ihmisiä).

Osoittautuu, että henkeä kohti korkeakouluikäisiä lapsia kohti Intiassa on kaksi kertaa enemmän insinöörejä kuin Yhdysvalloissa. Tämä on varsin kertova.

Koska suuri osa teknologisista innovaatioista tulee Yhdysvalloista, ja jos tämä maa voi selviytyä puolet vähemmän insinööritutkinnon suorittaneista, meidän on tehtävä sieluntutkimusta ennen kuin rohkaisemme lapsiamme insinööreiksi.

Kysyntä ja tarjonta eivät täsmää – meillä on paljon enemmän insinöörejä kuin työpaikkoja, ja sen seurauksena intialaiset IT-palvelut ovat käyttäneet epäreilua hyötyä

tästä yhteensopimattomuudesta. IT-palvelualan päätoimittajat voivat rankaisematta maksaa näille insinööritutkinnon suorittaneille vain yhtä paljon kuin kaksikymmentä vuotta sitten.

Todista, että paikallinen IT-palveluiden toimija laski 6,5 000 rupiaa vuodessa 3,5 000 rupiaan vuosipalkan uusille jäsenille ja lisäsi samalla, että heidän pitäisi olla ”onnekkaa, että heillä on työpaikka”.

Todista myös viime viikon keskustelu eräältä toiselta IT-alalta, joka yritti puolustaa yritystä sanomalla, että heillä oli eri luokkia ”tuorempia” työntekijöitä ja että IIT:n työntekijöille maksettiin enemmän. Ei keskusteltu siitä, kuinka monta IIT-tutkinnon suorittanutta he itse asiassa onnistuvat palkkaamaan, tai siitä, mikä oli heidän tulevan uuden luokan kokonaiskokoonpano (ja myöhemmin korvaus). Takana ovat ajat, jolloin vanhemmat kertoivat innoissaan kaikille, jotka olivat halukkaita kuuntelemaan, että heidän poikansa tai tyttärensä tienasi enemmän kuin he olivat vielä juuri päässeet kouluun. Myös vihreää korttia hakevien IT-työntekijöiden 185-vuotinen odotusaika on poistanut työsyistä lähettämisen kyseiseen maahan. Työntekijöille ”ulkomaisten” lähetysten kukoistus on ohi. Heidän on etsittävä omaisuutensa Intiasta.

Edellä mainitun ongelman lisäksi tämä nopea kasvu ei ole ilman muita haasteita. Digitaalisen kuilun kaventaminen, kyberturvallisuuden varmistaminen sekä automaation ja tekoälyn yhteiskunnallisten vaikutusten hallinta ovat aloja, joihin on kiinnitettävä jatkuvaa huomiota.
Lisäksi Intian teknologiasektorin noustessa uusiin korkeuksiin on välttämätöntä varmistaa, että kasvu on kestävää ja osallistavaa. Se ei todellakaan ole uusille insinöörin valmistuneille, kuten olemme nähneet. Infosys palkkasi 50 000 uutta työntekijää edellisen verotuksen aikana nollaan tässä – pelottava mahdollisuus.

Intian omaksuessa edelleen teknologisen kehityksen, kasvumahdollisuudet ovat rajattomat. Teknologian risteys perinteisten alojen, kuten maatalouden ja valmistuksen, kanssa voi avata uusia tehokkuuksia ja edistää talouskasvua. Nouseva teknologiatyövoima yhdistettynä innovaatiokulttuuriin asettaa Intian suotuisasti globaalilla areenalla.

Teknologia ei ole vain ala Intian taloudessa; se on katalysaattori, joka ajaa kansakuntaa kohti ennennäkemätöntä kasvua. Intian ollessa teknologisen renessanssin kynnyksellä se aikoo määritellä tarinansa uudelleen seuraajasta
digitaalisen aikakauden globaaliksi johtajaksi.

Tulevaisuus näyttää epäilemättä lupaavalta ja on täynnä teknologian voiman tuomia mahdollisuuksia.