Vakava osaamispula Euroopassa: Voiko Intia olla vastaus?

Euroopan unioni (EU) alkaa olla kuivana ammattitaitoisesta työvoimasta. Vaikka tämä ongelma jatkuu kaikissa yrityksissä, se vaikuttaa eniten pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, kuten monet EU:n laajuiset tutkimukset osoittavat.

Eurobarometri-kysely (syys-lokakuu 2023), joka tehtiin 27 EU:n jäsenvaltiossa, paljasti, että lähes puolella eurooppalaisista pk-yrityksistä oli pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta. Se osoitti, että 47 prosentilla teollisuudesta ja 50 prosentilla teollisuudesta oli vaikeuksia löytää tarvittavaa teknistä henkilöstöä.

Euroopan komission lehdistötiedotteessa (maaliskuu 24), jonka otsikkona on ”Työvoima- ja osaamispulan poistaminen EU:ssa”, lähes 63 prosenttia pk-yrityksistä ilmoitti, etteivät he löytäneet tarvittavia kykyjä. Samanlaisia tilanteita havaittiin 42 muussa ammatissa.

Kaksi ensisijaista syytä osaamispulaan ovat hidas uusiutumisaste ikääntyneiden ja nuorten työntekijöiden välillä ja pitkäaikainen aliinvestointi keskeisiin koulutusaloihin, kuten insinööritieteeseen jne.

Samalla kun Intian demografinen osinko tulee iän myötä, Eurooppa jää eläkkeelle. Tammikuussa 2023 EU:n 448,8 miljoonan ihmisen kokonaisväestöstä 50 prosenttia oli yli 44,5-vuotiaita ja 21,3 prosenttia yli 65-vuotiaita.

Vuoteen 2100 mennessä tapahtuu kaksi asiaa – EU:n huoltosuhde nousee 33 prosentista noin 60 prosenttiin vuoteen 2100 mennessä ja työikäinen väestö supistuu 57,4 miljoonalla.

Tämä merkitsee intialaisille runsaasti mahdollisuuksia monilla aloilla sekä kotimaassa että ulkomailla.

EU-vaalit, kutistuva osaaminen ja veropohja: kysymys Euroopan tulevaisuudesta

Eurooppa on nykyään yhtä aikaa yhtenäinen ja jakautunut. Yhtenä, koska useimmat eurooppalaiset ovat yhtä mieltä Euroopan haasteista ja haluavat nähdä jonkinlaisen muutoksen. Jaettu, koska kukin puolueryhmä esittelee näiden muutosten erilaiset toteutussuunnat.

Nouseva oikeisto haastaa häikäilemättömästi liberaalin vasemmiston monilla rintamilla, erityisesti ajatuksessa avoimesta liberaalista Euroopasta, joka johtaa maailmaa humanististen ja demokraattisten arvojen mallina. Eräs osuva esimerkki tästä on maahanmuuttokysymyksen käsittely puhumattakaan ilmastosta ja Venäjä-Ukraina-kriisistä, taloudesta ja työllisyydestä.

Miten EU voi siis säilyttää maailmanlaajuisen asemansa johtavana tietotekniikan ja valmistuksen alalla, olla yksi suurimmista globaaleista talouksista ja ylläpitää korkeaa elintasoaan ja hyvinvointiaan kutistumalla taitojen ja veropohjan kanssa?

Ehkä vastaus tähän on siinä, kuinka vahvasti ja myönteisesti EU ja Intia sitoutuvat toisiinsa. Jotain, mikä saattaisi saada voimakkaamman liikkeen 6.–9. kesäkuuta, kun EU:n kansalaiset äänestävät 10. Euroopan unionin (EU) vaaleissa.

?

Intian ja EU:n suhteet kasvavat nopeasti riippumatta sekä Intian että EU-vaalien tuloksesta. ”Kiina-haasteen” ja ”venäläisen ruletin” väliin EU tarvitsee vankan ja luotettavan kumppanin, jolla on yhteiset arvot ja edut.

Vaikka monilla aloilla EU:ssa on pulaa osaamisesta, tässä on joitakin aloja, joilla on mahdollisuuksia ja jotka kasvavat edelleen Intian näkökulmasta.

COVID-kausi korosti EU:n välistä digitaalista vajetta, kuilua ja eroja. Ilman nopeaa ja onnistunutta digitalisaatiota EU ei voi panna täysimääräisesti täytäntöön politiikkaansa, oli kyse sitten ilmastonmuutoksesta, muuttoliikkeen hallinnasta, sähköajoneuvoista, esineiden internetistä, tekoälystä, automaatiosta jne. Intia ohjelmistojohtajana voi auttaa EU:ta kaikessa digitaalisen kehityksen ja toimituksen vaiheet.

EU:n autoteollisuudessa työskentelee suoraan tai välillisesti yli 13 miljoonaa ihmistä, mikä on 6,1 prosenttia EU:n kokonaistyöllisyydestä. 2,6 miljoonaa ihmistä työskentelee suoraan moottoriajoneuvojen valmistuksessa, mikä on 8,5 prosenttia EU:n teollisuuden työllisyydestä.

Mutta ongelmana ei ole vain jatkuva työvoiman väheneminen, vaan myös se, että EU:n autonvalmistusjättiläiset valmistavat edelleen pääasiassa polttomoottoreita. Tätä pahentaa entisestään niiden merkittävä viive sähköautojen innovaatioissa ja valmistuksessa. Samaan aikaan kiinalaisista sähköajoneuvojen valmistajista korkealaatuisten, kilpailukykyisesti hinnoiteltujen sähköautojensa myötä EU:n markkinoilla on tulossa poliittinen ja taloudellinen päänsärky EU:lle. Jotta EU ei muodostu halpojen kiinalaisten sähköautojen kaatopaikaksi, Euroopan komissio käynnisti vuoden 2023 lopulla Kiinan akkusähköautojen (BEV) tukien vastaisen tutkimuksen. Lopputuloksesta riippuen EU voisi ottaa käyttöön tukien vastaisia tulleja tällaiselle kiinalaisen tuonnille.

Tässä on intialaisille suuri mahdollisuus astua sekä laitteiston että ohjelmiston puolelle. Intia ei voi ainoastaan tarjota luotettavaa ja kilpailukykyistä valmistus- ja innovaatiopohjaa EU:n autoteollisuuden jättiläisille, vaan myös tarjota niille koulutettua teknistä työvoimaa.

Koska EU:ssa ei ole ammattitaitoisia ihmisiä erityisesti sen teknisen ja infrastruktuurin aloilla, insinööreillä ja teknikoilla on suuri kysyntä. Noin 75 prosenttia työnantajista 21 Euroopan maassa ei löytänyt oikeiden taitojen omaavia työntekijöitä vuonna 2023. Kasvua vuonna 2018 oli 42 prosenttia. Tekniikkarooleja oli kolmasosassa pk-yrityksistä. He kohtaavat kuitenkin pulaa teknisesti koulutetusta henkilöstöstä, esimerkiksi laboratoriotyöntekijöistä ja mekaanikoista. Noin 42 prosenttia eurooppalaisista pk-yrityksistä ilmoitti, että heillä on pulaa teknikoista. Tämä on ylivoimaisesti tunnistetuin työtehtävä, jossa on pulaa osaamisesta. Intia, joka tuottaa vuosittain lähes miljoona insinööritutkinnon suorittanutta, voi myös täyttää tämän aukon.

Kiina on EU:n kolmanneksi suurin kauppakumppani, kun taas Intia ei ole edes 10 parhaan joukossa. Koska Intialla on mahdollisuus muuttaa EU:n Kiinan-politiikkaa, sillä on mahdollisuus syventää sitoutumistaan EU:hun ja alkaa luoda ekosysteemejä, jotka mahdollistavat siitä tulee yksi EU:n viiden suurimman kauppakumppanin joukossa.

Mutta jotta tämä mahdollisuus toteutuisi, Intian on kehitettävä taito- ja koulutussektoriaan tavalla, joka kouluttaa intialaisia tavalla, joka mahdollistaa saumattomasti integroitumisen EU:n talousekosysteemiin ja työmarkkinoihin.