Tuomio perusteista, jotka koskevat 370 artiklan kumoamista J&K:ssa huomenna – India News
Oliko keskuksen 5. elokuuta 2019 tekemä päätös kumota perustuslain pykälän 370 määräykset, jotka antoivat entiselle Jammun ja Kashmirin osavaltiolle erityisaseman, perustuslaillisesti pätevä? Korkeimman oikeuden on määrä antaa maanantaina tuomionsa 370 §:n määräysten kumoamisen riitauttamisesta.
Korkeimman oikeuden verkkosivustolle ladatun 11. joulukuuta (maanantai) koskevan syyluettelon mukaan viiden tuomarin perustuslakilautakunta, jota johtaa korkein tuomari DY Chandrachud, antaisi tuomion. Muut jäsenet ovat tuomarit Sanjay Kishan Kaul, Sanjiv Khanna, BR Gavai ja Surya Kant. Korkein oikeus piti asiassa tuomionsa 5. syyskuuta 16 päivää kestäneen istunnon jälkeen.
Korkein oikeus kuuli istunnossa oikeusministeri R Venkataramania, oikeusasiamies Tushar Mehtaa, vanhemmat asianajajat Harish Salve, Rakesh Dwivedi, V Giri ja muut keskuksen puolesta sekä väliintulijat, jotka puolustivat 370 artiklan määräysten kumoamista. Vanhemmat asianajajat , mukaan lukien Kapil Sibal, Gopal Subramanium, Rajeev Dhavan, Zaffar Shah ja Dushyant Dave, olivat väittäneet vetoomuksen esittäjien puolesta.
Asianajajat olivat käsitelleet useita kysymyksiä, kuten keskuksen 370 artiklan määräysten kumoamispäätöksen perustuslaillista pätevyyttä, Jammun ja Kashmirin uudelleenjärjestelylain pätevyyttä, joka jakoi entisen valtion kahdeksi unionin alueeksi, sekä keskuksen pätevyyteen kohdistuvia haasteita. kuvernöörin hallinto Jammussa ja Kashmirissa 20.6.2018 ja presidentin hallinnon käyttöönotto 19.12.2018 ja sen jatkaminen 3.7.2019.
Vetoomukset, joissa kyseenalaistettiin artiklan 370 määräysten kumoaminen ja Jammun ja Kashmirin uudelleenjärjestelylain 2019 pätevyys, joka jakoi entisen valtion Jammun ja Kashmirin ja Ladakhin liittoalueisiin, siirrettiin perustuslakilautakunnalle vuonna 2019. asia oli alkanut 2. elokuuta. Korkein oikeus oli istunnossa kysynyt, kuka voi suositella 370 §:n kumoamista Jammussa ja Kashmirissa, kun siellä ei ole perustavaa edustajakokousta, jonka suostumus vaaditaan ennen tällaiseen toimenpiteeseen ryhtymistä.
Korkein oikeus oli myös kysynyt, kuinka perustuslaissa nimenomaisesti väliaikaiseksi mainittu määräys (370 artikla) voi tulla pysyväksi Jammun ja Kashmirin perustuslakia säätävän kokouksen toimikauden päättymisen jälkeen vuonna 1957.
Jotkut 370 artiklan kumoamista vastustaneet vetoomuksen esittäjät olivat väittäneet, että määräystä ei olisi voitu kumota, koska Jammun ja Kashmirin perustuslakia säätävän kokouksen toimikausi päättyi vuonna 1957 sen jälkeen, kun se oli laatinut entisen osavaltion perustuslain.
Perustavan kokouksen kuollessa sukupuuttoon 370 artikla sai pysyvän aseman, he olivat sanoneet. Keskus oli väittänyt, että ”perustuslailliseen petokseen” ei liittynyt säännöksen kumoamista, joka myönsi erityisaseman entiselle Jammun ja Kashmirin osavaltiolle.
