Kotitalouksien säästämisasteen lasku iskee kulutukseen ja investointeihin

Kotitalouksien säästämisasteen suuri lasku pandemian jälkeen – se oli lähes viiden vuosikymmenen alimmillaan 23. tilikauden lopussa – heijastaa tulorajoitteita, mutta myös jatkuvaa rahoitusmarkkinoita suosivaa rakennemuutosta, analyytikot sanovat. Perinteisistä säästämisvälineistä on viime vuosina siirrytty pois, mikä johtuu heistä, että hallitus on päättänyt supistaa säästämisen kannustimia.

Kotitalouksien rahoitusvarallisuuskanta oli 23. tilikauden lopussa 103,1 % BKT:stä, kun se oli 115,4 % 21:n lopussa, mutta silti huomattavasti 18,6 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuoden 19 lopussa raportoitu 84,5 %. .
Toisaalta myös kotitalouksien rahoitusvelkakanta on noussut – maaliskuussa 2023 päättyneenä vuonna rahoitusvelkakanta oli 37,6 %, kun se maaliskuussa 2019 oli 33,5 %.

Säästämisasteen lasku yhdessä rahoitusvarojen jyrkemmän kertymisen kanssa osoittaa, että kotitaloudet ovat muuttuneet riskialttiimmiksi ja siirtyneet aggressiivisesti rahoitusinstrumentteihin, jotka tuottavat korkeampaa tuottoa.

Aktiivisia demat-tilejä oli elokuussa yhteensä 33,1 miljoonaa, mikä on 14,5 % enemmän kuin vuotta aiemmin, osoittivat Arvopaperikeskuksen tiedot. Elokuussa 2019 luku oli vain 18,9 miljoonaa.

Tällä voi olla lyhyen aikavälin kielteisiä vaikutuksia kasvuun, sillä investointiaste, johon säästövirrat vaikuttavat, saattaa jälleen laskea. Lisäksi kun otetaan huomioon, että myös uudet rahoitusvelat ovat kasvussa, kotitalouksien velkaantuminen kasvaisi, mikä johtaisi kulutuksen kuivumiseen.

Kotitalouksien pienemmät säästöt voivat supistaa kansallista piensäästörahastoa ja vaikeuttaa julkisen talouden alijäämän rahoitusta unionin hallitukselle. Kotitalouksien nettotaloudellinen säästämisaste (HHNFS) putosi lähes viiteen vuosikymmeneen alimmalle tasolle 5,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen 23. tilikaudella, RBI:n neljännesvuosikatsaus kertoi maanantaina. Korko oli 7,2 % tilikaudella 22.

Lisäksi kotitalouksien vuotuiset rahoitusvelat nousivat jyrkästi 5,8 % BKT:stä verrattuna 3,8 %:iin tilikaudella 22, mikä on merkki lainojen tavanomaista suuremmasta käytöstä kulutustarkoituksiin ja kiinteistöjen ostoon.

”Hiikon palkkojen kasvun ja velkaantuneen kulutuksen skenaariossa on epätodennäköistä, että kulutus kasvaa jatkuvasti”, sanoi DK Pant, India Ratings and Researchin pääekonomisti. Luokituslaitos näkee yksityisten kulutusmenojen kasvun hidastuvan 6,9 prosenttiin vuonna 24 7,5 prosentista vuonna 23. Intian PFCE:n osuus bruttokansantuotteesta oli huhti-kesäkuussa 57,3 %, pienempi kuin 58,3 % 23. vuoden huhti-kesäkuussa.

”Myös jos kotitalouksien säästäminen jatkaa laskuaan, se pitää korot ylhäällä taloudessa, mikä vaikuttaa yksityisiin investointeihin”, Pant sanoi.

Motilal Oswal Financial Servicesin tuore raportti huomautti, että yritysten investoinnit todennäköisesti laskivat 6,2 % vuoden 2010 ensimmäisellä vuosineljänneksellä, mikä jatkui edellisen vuosineljänneksen jälkeen havaitun trendin mukaisesti. Koko tilikaudella 23 myös yrityssijoitukset supistuivat 0,5 %.

Equirus Securitiesin pääekonomisti Anitha Ranga sanoi kuitenkin, että yksityiset investoinnit riippuvat enemmän kysynnän kypsyydestä eikä säästämisestä. ”Vaikka kotitalouksien säästöjen notkahdus on havaittavissa, sopivalla säästämisasteella kotitalouksien säästöt voivat palata. Viimeiset kaksi vuotta ovat olleet matalan talletuskoron aikaa, mikä on myös syynä alhaisiin säästöihin”, hän sanoi.

Pandemiavuonna 19 kotitalouksien nettorahoitussäästöt olivat 7,9 prosenttia suhteessa BKT:hen, mikä nousi myöhemmin 8,1 prosenttiin vuonna 20 ja sitten 11,5 prosenttiin vuonna 21.

”Kun kuluvalla tilikaudella BKT:n nimellinen kasvu on todennäköisesti vain ~8 %, myös kotitalouksien tulojen kasvu on todennäköisesti samanlaista. Jos näin on, joko kulutuksen kasvu on erittäin heikkoa tai kotitalouksien investoinnit heikkenevät oleellisesti, koska kotitalouksien nettorahoitussäästöjen pudottaminen edelleen näyttää erittäin vaikealta, MFSL sanoo tiedotteessa. Lisäksi, koska HHNFS:llä on keskeinen rooli julkisen talouden alijäämän rahoittamisessa, horjuva korko tekee pienentyvän julkisen talouden alijäämän rahoittamisesta entistä haastavampaa, MOFSL sanoi.

Toisaalta samalla kun rahoitusvelkakanta on kasvanut, myös rahoitusvarojen kanta on kasvanut. Maaliskuussa 2023 päättyneellä tilikaudella rahoitusvelkakanta oli 37,6 %, kun se maaliskuussa 2019 oli 33,5 %. Ja maaliskuussa 2023 rahoitusvarojen kanta oli 103,1 %, kun se maaliskuussa 2019 oli 84,5 %.

Myös Employee Provident Fund Organisaation (EPFO) alhaiset veroasteet ja verovapautukset uudessa tuloverojärjestelmässä ovat saattaneet vaikuttaa säästämisen vähentämiseen.

EPFO:ssa yli 2,5 000 rupiaa vuodessa tuotot työntekijöiden maksuista verotetaan marginaaliverokannan mukaan, mikä pienentää reaalituottoa. Hallitus on myös asettanut uuden verojärjestelmän oletusvaihtoehdoksi, joka voi estää säästämisen, koska henkilö ei saa verovähennyksiä, kuten 80C, 80D, asuntolaina jne. Ainoa uudessa verojärjestelmässä käytettävissä oleva vähennys. on normaalivähennys 50 000 rupiaa vuodessa.