GST:n ei-toivottu taakka vaikutuskoulutuksen opiskelijoille – Education News
Lok Sabhan vaalien tulokset 2024
Vuoteen 2035 mennessä Intia on asettanut kansallisen koulutuspolitiikan (NEP) 2020 kautta tavoitteeksi 50 prosentin bruttoosuus korkeakoulutuksessa. Olemme AISHE 2021-22:n mukaan 28,4 prosentissa ja sen kasvuvauhti on ollut melko tasainen. Yksityinen sektori on täydentänyt julkista sektoria pyrkiessään saamaan maahan globaalisti kilpailukykyisen korkeakouluekosysteemin. Tästä korkea-asteen koulutuksen ja todellisen maailman välisestä erosta, erityisesti työllistyvyyden osalta, on keskusteltu nyt maailmanlaajuisesti, eikä Intia ole poikkeus. Useat Intian vakiintuneet oppilaitokset eivät myöskään ole onnistuneet sijoittamaan opiskelijoitaan. Äskettäin julkaistu Business Roundtable -raportti korostaa, että 70 prosenttia toimitusjohtajista uskoo, että korkeakoulut ja yliopistot eivät valmista riittävästi opiskelijoita työvoimaan. Adecco Groupin Global Talent Mismatch Index 2022 paljasti työnantajien vaatimusten ja käytettävissä olevien taitojen välisen kuilun kasvavan. Raportin mukaan Intian kaltaiset nousevat taloudet ovat erityisen haavoittuvia, sillä lahjakkuuksien yhteensopimattomuuspisteet ovat 52/100.
Taskuissa ympäri maailmaa pienet, itsenäiset, edistykselliset ja laadukkaat koulut (”Impact Schools”) yrittävät ratkaista tämän ongelman innovatiivisilla opetussuunnitelmilla, pedagogiikalla ja resurssien valossa painottuvilla malleilla, jotka keskittyvät tuloksiin panosten sijaan. Tällä ”korkeakoulun kaltaisten” oppilaitosten segmentillä on potentiaalia tehdä merkittävä lommo maailmanlaajuiseen kykyjen yhteensopimattomuuteen. Systeemiset ja hallinnolliset esteet rajoittavat kuitenkin niiden kasvua alkaen siitä, että niitä ei tunnusteta korkeakoulutuksen tarjoajina. Kaikkien korkeakoulujen tarjoamat palvelut on vapautettu GST:stä, jos ne tarjoavat valtion valtuuttamien elinten, kuten UGC:n ja AICTE:n, tunnustaman pätevyyden. Kaikesta tämän luokan ulkopuolelta peritään 18 prosentin GST, ja tämä vaatii huomiota. Nykyisten korkeakoulutuksen normien soveltaminen näihin uusiin oppilaitoksiin hidastaa niiden vaikutusta ja vie koko maailmalta välittömän ratkaisun vakavaan ongelmaan.
”Impact Schools” -koulujen tarpeen tunnustaminen maailmanlaajuisesti ja keskittyminen niiden systemaattisen kasvun mahdollistamiseen hyvin hallitulla tavalla on olennaista tämän uhkaavan kykyjen ja kykyjen yhteensopimattomuuden haasteen ratkaisemiseksi. Sääntelyä tarvitaan, älä erehdy. Sitä vaaditaan suojelemaan opiskelijoita petoksilta ja varmistamaan laadukas koulutus maassa. Menneisyydessä on ollut tapauksia, joissa huijarit ovat käyttäneet oppilaitosta keinona huijata viattomia opiskelijoita rahan saamiseksi. Tästä syystä hallituksen on toimittava mahdollistavissa puitteissa.
Nykyinen hallituskehys säätelee tulot – tiedekunta, infrastruktuuri, opetussuunnitelma, pedagogiikka – kun taas tarkastus tuloksia palvelee paljon parempaa tarkoitusta. Tarkastetut harjoittelutiedot, talouskirjanpidon läpinäkyvyys ja tiedekunnan laatu ovat joitain parametreja, jotka voivat paremmin osoittaa instituutin legitiimiyden. Alan johdonmukainen palautesilmukka asiaankuuluvista taidoista edellyttää opetussuunnitelman säännöllistä päivittämistä lähes vuosittain. Pedagogiikan osalta ei ole olemassa yhtä kaikille sopivaa lähestymistapaa, ja instituutteja tulisi kannustaa innovoimaan opetusmenetelmiään, jotta ne voivat tarjota opiskelijoilleen parempia oppimistuloksia. Vastaavasti voidaan odottaa alan pätevän toimittavan lupaavan liiketoimintakurssin, vaikka hän ei olisikaan pätevä opettaja tavanomaisten normien mukaisesti. Juuri tätä autonomiaa laitokset pyrkivät kokeilemaan, innovoimaan ja lisäämään alan opiskelijoiden työllistettävyyttä.
Tästä aiheutuu kuitenkin kustannuksia, joita rasittaa turha 18 prosentin GST, joka vastaa lakhia rupiaa opiskelijaa kohti, koska he eivät voi vaatia sitä, mikä vaikuttaa kohtuuhintaisuuteen. Tämä ei ainoastaan rajoita opiskelijoiden valintoja korkea-asteen koulutukseen, vaan se myös vääristää markkinoiden dynamiikkaa. Verotus tekee toisesta huomattavasti kalliimpaa. Voittoa tavoittelemattomina toimivat instituutit, jotka tarjoavat korkea-asteen koulutusohjelmia ja harjoittelutukea, eivät eroa millään tavalla perinteisistä perustetuista instituuteista. Autonomian ja tunnustamisen välinen kompromissi vahingoittaa maan nuoria, jotka löytävät rajalliset mahdollisuudet tutkia modernia pedagogiikkaa. Erityisesti myös teollisuus on alkanut katsoa tutkintojen ulkopuolelle ja keskittyä taitoihin, mikä korostaa tarvetta tarkastella uudelleen oppilaitosten määritelmäämme.
Se, mitä ja miten koulutusta säännellään, kuuluu opetusministeriön toimivaltaan, jonka on sallittava tämä innovaatio mahdollistavien puitteiden ja alhaisemman GST:n ohella. Siirtyminen rajoittavasta järjestelmästä avoimeen mahdollistaa maan korkeakoulutusympäristön kohoamisen globaalilla tasolla. PLFS 22-23:n mukaan työttömyysaste on 13,4 prosenttia valmistuneiden ja 12,1 prosenttia jatko-opiskelijoiden osalta. On syytä kiinnittää huomiomme tutkintojen ulkopuolelle ja keskittyä työllistettävyyteen. Kun yhä useampi väestöstämme on tulossa 18–25-vuotiaiksi, korkeakoulutuksen kysyntä on kasvussa, ja meidän on varmistettava, että sen tarjonnan taloudelliset esteet poistetaan.
Tämän mallin kuormittaminen 18 prosentin GST:llä on erittäin epäreilua opiskelijoille sen lisäksi, että se on kohtuuton kustannustaakka ja heikentää merkittävästi kohtuuhintaisuutta. Hallituksen tulisi kehittää mekanismi GST-neuvoston kautta ja ihannetapauksessa vapauttaa verosta, ja jos ei, sen tulisi harkita asettamista alempaan 5 prosentin GST-levyyn. Vaihtoehtona on myös harkita tällaisten laitosten empanelointia National Skill Development Corporationin (NSDC) kaltaisten kanssa ammattitaitoaloitteena ja myöntää niille vapautus GST:stä.
