Vientikori siirtyi pääoma- ja osaamisintensiivisiin tuotteisiin
Intian vientikorit ovat kokeneet siirtymisen työvoimavaltaisista tuotteista, kuten tekstiileistä, pääoma- ja taitointensiivisiin tuotteisiin, kuten insinööritavaroihin ja koruihin, valtiovarainministeriön ekonomistien esseessä.
Intian nykyisen kauppakorin vertailu 1990-luvun alkuun paljastaa, että Intia lisäsi vientikoriinsa 628 uutta tuotetta vuoteen 2022 mennessä. Lähes kolmasosa näistä uusista tuotteista koostuu arvokkaista konepajatuotteista, öljytuotteista ja kemikaaleista.
Kolmen vuosikymmenen aikana vuosina 1994–2022 Intia ei ole vain luonut uusia markkinoita, vaan siitä on tullut markkinajohtaja joissakin uusissa tuotekategorioissa tutkimuksen mukaan.
Intia on suurin laivaalusten viejä (lähes 33 prosentin markkinaosuudellaan). Samoin se on johtava raudan ja teräsmetalliseosten viejä – markkinat, joita ei ole tutkittu ennen vuotta 1994. Uuden tuotekorin kasvu on nopeampaa kuin säilyneiden tuotteiden kasvu. Nopeimpia kasvuvauhtia kirjasivat muun muassa helikopterit, aseet ja ammukset sekä sähkökoneet.
Tutkimuksen mukaan kasvava vetovoima uusilla markkinoilla, erityisesti kehitysmaissa, on myös auttanut Intiaa kasvattamaan osuuttaan maailman viennissä. Tämä muutos Intian viennin kohdemalleissa on linjassa kehitysmaiden tulotason kasvun kanssa.
Intian vienti on kasvanut nopeammin kuin maailman viennin kasvuvauhti, toisin kuin ennen uudistusta. Lisäksi viennin kasvu uudistuksen jälkeisenä aikana on ollut pääosin laajapohjaista.
Intian vienti on kasvanut nopeammin kuin maailman viennin kasvuvauhti, toisin kuin ennen uudistusta. Lisäksi viennin kasvu uudistuksen jälkeisenä aikana on ollut suurelta osin laajapohjaista, tutkimuksessa todettiin.
Intian tavaroiden ja palveluiden vienti kaksinkertaistui vuoteen 2022 päättyneen kahden vuoden aikana 770 miljardiin dollariin maailmanlaajuisesti lisääntyvien tarjontapuolen häiriöiden keskellä, se lisäsi. ”Tälle nousulle oli useita myötätuulia, kuten kaupan suuntautuminen muista maista intialaisten tuotteiden hyväksi, raaka-aineiden hintojen jatkuva nousu ja maailmankaupan voimakas elpyminen”, tutkimuksessa todettiin.
