Talous odottaa suurta politiikkaa: yli 6 prosentin kasvu näyttää kiihdyttävän inflaatiota – Talousuutiset

Vuosi 2023 on ollut Intialle talouden rintamalla parempi kuin aamunkoitteessa odotettiin. Intian keskuspankki (RBI) on äskettäin nostanut ennustettaan BKT:n reaalikasvusta FY24:lle 7 prosenttiin 6,5 prosentista (tämä tarkoittaa samaa vuosikasvua kalenterivuonna 2023). Se on myös alkanut jälleen huolestua inflaatiota kiihdyttävästä kysyntävedosta.

Vaikka kasvun hidastumisesta vuonna 2024 vallitsee lähes yksimielisyys, kaksi analyyttistä muotoilua ovat ristiriidassa. Eräs näkemys, jolla on virallinen tuki, on, että ”talouden taustalla olevan vauhdin ja dynaamisuuden aliarviointi voi olla uskottavaa”. ”Ennennäkemätön veronnousu” (lähes 2 keskukselle tämän verotuksen ensimmäisellä puoliskolla) on tärkein syy olettamukseen. Korkean kapasiteetin käyttöasteen osassa toimialaa nähdään käynnistävän kauan odotettu investointisykli.

Toinen osio pelkää talouden nopeamman laajentumiskyvyn tyhjenemistä ja odottaa tuloksena pohjaa keskipitkällä aikavälillä. Se korostaa myös jatkuvaa suuntausta, jossa maaseudun kulutus jää jälkeen kaupungeista, suuremman kotitaloussektorin korkea velkaantuminen ja palkkojen ja tulojen pysähtyminen – reaaliaikainen lasku – suurilla maaseutu- ja kaupunkiväestöryhmillä.

Vaikka uuden vuoden aikana olisi eduskuntavaalit, niiden puolivälissä, keskustan uusi hallitus puuttuisi väistämättä talouden kehitykseen liittyvään epävarmuuteen. Heinäkuun koko budjetti olisi jo tuolloin laatinut tiekartan.

Globalisaation jäädessä taka-alalle, globaalin kysynnän vaimeaksi ja geopolitiikan ennakoimattomaksi tullessa politiikkamuutoksilla on pyrittävä kotitalouksien tulokriisin ratkaisemiseen ja säästämisasteen nostamiseen. Niiden on myös saatava julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus toimimaan muilla infrastruktuurialoilla kuin merisatamissa ja lentokentillä, joilla se on jo käynnissä.

Ulkomaankaupan tekeminen bruttokansantuotteen positiiviseksi nettomaksajaksi edellyttää teknologiavetoisten tuotteiden, kuten älypuhelimien, viennin varhaisten voittojen vahvistamista lisäämällä kotimaista arvosisältöä, siirtämällä palveluiden arvoketjussa ylöspäin ja ratkaisemalla työvoimakriisin. intensiiviset teollisuudenalat.

Tavara- ja palveluveron (GST) uusiminen on tarpeen, jotta se pystyy saavuttamaan kohdeperusteisten kulutusverojen odotetun ”tuotosvaikutuksen”. Maata, työvoimaa ja pääomaa on käytettävä tehokkaammin korkeamman arvon luomiseen, kun taas Intia integroituu saumattomasti globaaleihin arvoketjuihin.

Kaikki tämä voi hyvinkin olla minkä tahansa vaalien jälkeen virkaan astuvan hallituksen asialistalla, koska tarve vaatisi sitä. Kasvuimpulssia tulisi kuitenkin myös politiikkojen ja hallinnon keskittämisen kääntäminen, jonka kannalta vaalien tulos on ratkaiseva tekijä.

Pääministeri Narendra Modille on varma veto ”taata”, että hänen ”kolmannella kaudellaan” Intiasta tulee maailman kolmanneksi suurin talous dollareissa mitattuna. Tämä tapahtuu todennäköisesti viimeistään tilivuonna 28 (ja luultavasti aiemmin), vaikka kasvu hidastuu edelleen, ja siihen mennessä Intia olisi siirtynyt seitsemän pykälää ylöspäin maailmantalouden nokkimisjärjestyksessä alle puolessatoista vuosikymmenessä.

Tällainen nousu sijoituksissa johtuu kuitenkin ainutlaatuisesta ajanjaksosta, jolloin Intia löysi useita talouksia iskunetäisyydellä talouskilpailussa, jotka kaikki kasvoivat aneemista vauhtia. Kuitenkin päästäkseen eteenpäin ja tullakseen toiseksi suurimmaksi taloudeksi sen olisi odotettava vielä ainakin puoli vuosisataa, jopa parhaassa tapauksessa (tulot asukasta kohden ovat edelleen paljon alhaisemmat kuin useimmissa korkean tulotason maissa).

On varmaa, että yli neljä vuotta siitä, kun talous kärsi pandemian rasituksen (ja supistui lähes neljänneksellä vuoden 2011 ensimmäisellä vuosineljänneksellä), tilastotietoja ei ole vielä selvitetty tragedian aiheuttamista vääristymistä. Syyskuussa 2023 päättyneen vuosineljänneksen kasvu saattaa hyvinkin olla yhtä prosenttiyksikköä tai enemmän pienempi kuin vaikuttava kokonaisluku 7,6 %. Jos tällainen kasvuvauhti aiheuttaa huolta ylikuumenemisesta, se tarkoittaa kasvukapasiteetin huomattavaa heikkenemistä, joka on saattanut pudota noin 6 prosenttiin.

Se on vaimeaa kasvua maalle, joka haluaa kulkea nopean kasvun tiellä tulevina vuosikymmeninä. Ja jopa tämä on tuotettu säälimättömällä verotusvoiman ylikäytöllä vuosien varrella. Epävastaavuus talouden kyvyn jakaa tuloja hallitukselle ja viimeksi mainitun kyvyn välillä pumpata on kasvanut.

Hallituksen ansioksi on sanottava, että se on edistynyt kiitettävästi veronkeräyksessä, jota on auttanut pyrkimys ”virallistaa” taloutta ja parempi yhteys suorien ja välillisten verojen siipien välillä. Mutta tilastollinen käytäntö, jonka mukaan myös BKT-deflaattorissa tukkuhintaindeksille annettaisiin suurempi tosiasiallinen painoarvo, on välittömän korkean veronnousun takana (vero-BKT-suhteet tilikaudella 23 ja 24 puolivuotiskaudella olivat jokseenkin identtiset, mutta kelluvuus hyppäsi 2,4 kertaa edellisestä verosta). ).

Vuonna 2024 ja siitä eteenpäin valtion investointien ja kulutuksen tuki taloudelle vähenee väistämättä. Yritysten ”julkisen velan” hillitseminen lähelle suositeltua 60 prosentin tasoa vaatii taloudellisia menoja.

Q2FY20, joka edustaa pandemiaa edeltävää vaihetta, jälkeen kiinteän pääoman bruttomuodostus on kasvanut lähes kaksinkertaiseksi yksityiseen kulutusmenoon verrattuna. Kiinteiden investointien luominen johtui pääasiassa julkisen sektorin investoinneista. Mutta viime vuosien suuret julkisten investointien huiput ovat osittain optisia, koska ne peittävät julkisten investointien tarkoituksellisen siirron keskukselle (unionin budjetti) osavaltioista ja CPSE:istä, joilla oli perinteisesti ollut suurempi vertailurooli. Strategian rajoitukset luoda investointien suotuisa kierre käyttämällä valtion varoja yksityisen sektorin tiivistämiseen ovat ilmeisiä.

Varmasti monilla Corporate India-aloilla kapasiteetin käyttöaste on yli 75 %. Jos tämä ei vielä lisää yritysten luottamusta investoida uudelleen, se johtuu siitä, että ne kokevat kotimaisen kulutuskysynnän heikoksi ja ohimeneväksi ja pelkäävät, ettei ulkopuolinen sektori näe nopeaa käännettä.

Vaikka korkeatasoisten kulutustavaroiden myynti on ollut vilkasta kuluneen vuoden aikana, laajemmat kulutusmarkkinat ovat varsin vaisut ja maaseudun ala on kuivumassa. Yritysten viimeaikainen voittojen spurtti liittyy paljon panoskustannusten satunnaiseen laskuun, ei laajapohjaiseen kysynnän kasvuun. Tällainen yritysten kannattavuus horjuisi helposti, koska se olisi liian alttiina maailmanlaajuisille hyödykemarkkinoiden trendeille, pääomavirroille ja valuuttakursseille.

RBI:n rahapolitiikan keventäminen on epätodennäköistä ainakaan ennen seuraavan finanssipolitiikan kolmatta neljännestä, kun otetaan huomioon jatkuvat inflaatioriskit. RBI:n viimeisimmässä kuukausitiedotteessa todetaan perustellusti, että ellei inflaatiota ”palauteta 4 prosentin tavoitteeseen ja sidotaan siihen, on erittäin todennäköistä, että kasvu hidastuu”.