Miksi kotitalouksien säästäminen laski tilikaudella 23? SBI Research jakaa ”todellisen” syyn
On raportoitu, että kotitalouksien säästäminen putosi 50 vuoden pohjalle 23. tilikaudella. SBI Researchin mukaan tällainen väite on kuitenkin harhaanjohtava, koska se ei ota huomioon fyysisten ja taloudellisten säästöjen kokonaissummaa.
SBI Researchin viimeisimmän Ecowrap-raportin mukaan kotitalouksien taloudelliset säästöt ovat saattaneet laskea, koska aineellisen omaisuuden omistus on lisääntynyt. Se uskoo myös, että pandemian jälkeiset alhaiset korot ja kiinteistömarkkinoiden korjaukset ovat saattaneet johtaa paradigman muutokseen kotitalouksien rahoitussäästöistä kotitalouksien fyysisiin säästöihin.
”Kotitaloussektorin nettosäästöt – kahden alijäämäisen sektorin eli julkisyhteisöjen ja yritysten tärkein rahoituslähde – hidastuivat 5,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 23 11,5 prosentista vuonna 21 ja 7,6. % FY20:sta (prepandemia). Sen on sanottu pudonneen 50 50 vuoden alimmilleen, mutta tämä on täysin harhaanjohtavaa, koska kotitalouksien säästöjä on tarkasteltava fyysisten ja taloudellisten säästöjen summana”, kirjoittaa Soumya Kanti Ghosh, valtionpankin talousneuvonantaja. Intiasta, raportissa.
Kotitalouksien säästämisen hidastuessa tilikaudella 23, kotitalouksien fyysisen omaisuuden omistus on lisääntynyt. Raportin mukaan kotitalouksien fyysisen omaisuuden omistusta tai kotitalouksien bruttopääomanmuodostusta on turbottanut pandemian aikana alhainen korkotaso yhdistettynä asuntojen hintojen elpymiseen.
Raportin mukaan rahoitusvelkojen jyrkkä nousu jälkikäteen ajatellen voi heijastaa pandemian aikaisten varosäästösäästöjen nostoa. Tietojen syvällisempi tarkastelu paljastaa kuitenkin toisin.
Seuraavassa on muutamia mielenkiintoisia huomioita raportista:
Rahoitusvelat kasvoivat 8,2 biljoonaa rupiaa pandemian jälkeen, mikä ohitti bruttorahoitussäästöjen kasvun 6,7 biljoonalla ruplaa, mikä selittää kotitalouksien nettorahoitussäästöjen pienenemisen 1,5 biljoonalla rupiaa / 2,5 prosentilla BKT:stä.
Kotitalouksien varallisuuspuolella vakuutus-, vakuutus- ja eläkerahastot kasvoivat 4,1 biljoonaa rupiaa.
Kotitalouksien velkapuolella 8,2 miljardin ruplan kasvusta 7,1 miljardia ruplaa johtui kotitalouksien liikepankeilta otetun lainan kasvusta. Verrattaessa tätä liikepankkilainan lisäystä pankkiluottojen kasvuun havaitaan, että 55 % kotitalouksien vähittäisluotoista viimeisen 2 vuoden aikana on mennyt asumiseen, koulutukseen ja ajoneuvojen hankintaan.
”Siksi on täysin mahdollista, että matalan koron järjestelmä johti kotitalouksien taloudellisten säästöjen paradigman muutokseen kotitalouksien fyysisiin säästöihin viimeisen kahden vuoden aikana”, Ghosh sanoo.
Hän sanoo lisäksi, että asuntolainojen ja kotitalouksien fyysisten omaisuussäästöjen välillä on merkittävä pitkäaikainen suhde. ”Jokainen asuntolainojen Re 1 lisäys on johtanut 2,12 rupian lisäykseen kotitalouksien aineellisissa säästöissä 14 vuoden aikana, joka päättyi tilikaudella 22.”
Kotitalouksien nettorahoitussäästöjen pieneneminen on johtanut samalla kotitalouksien fyysisten bruttosäästöjen kasvuun.
”Itse asiassa fyysisen omaisuuden säästöt, jotka muodostivat yli kaksi kolmasosaa kotitalouksien säästämisestä tilikaudella 12, olivat laskeneet 48 prosenttiin vuonna 21. Trendi on kuitenkin jälleen kääntymässä ja fyysisen omaisuuden osuuden odotetaan saavuttavan ~70 % tason 23 tilikaudella rahoitusvarojen osuuden laskun vuoksi.
”Uskomme, että kotitalouksien kokonaissäästöt (sekä taloudelliset että fyysiset) tilikaudella 23 ylittäisivät edelleen vuoden 22 tason huolimatta taloudellisten säästöjen laskusta, koska kotitalouksien fyysiset säästöt ovat nousseet 6,5 biljoonaa ruplaa vuonna 22 tilikaudelta 21 ja nykytrendien mukaan se on odotetaan hyppäävän edelleen jopa Rs. 5 biljoonaa tilikaudella 23 ja ylittää siten kotitalouksien velkaantumisen kasvun. Tämä osoittaa selvästi, että siirtyminen taloudellisesta säästämisestä fyysiseen säästämiseen johtui myös pandemian alhaisesta korkojärjestelmästä, Ghosh kirjoittaa.
”Uskomme myös, että siirtymistä fyysiseen omaisuuteen laukaisee myös kiinteistöalan elpyminen ja kiinteistöjen hintojen nousu. RBI:n asuntohintaindeksi on noussut hieman vuodesta 21, mikä saattaa toimia motivaattorina asuntojen ostamiselle. Tämä lisäsi vetotekijää, mikä nosti pääomamenoja useilla aloilla. Jos tämä todellakin on lähitarina kotitalouksien investointien elpymisestä, sillä on vahvat poliittiset vaikutukset kasvuun ja investointien elpymiseen”, hän lisää.
Mielenkiintoinen poliittinen konnotaatio
Raportin mukaan siirtymisellä fyysiseen omaisuuteen on mielenkiintoisia poliittisia konnotaatioita.
”Kotitaloussektorin investoinnit elpyivät vähitellen 11,8 prosenttiin 22:lla tilikaudella. On aiheellista huomata, että pääoman muodostus on noussut prosentteina kotitalouksien bruttosäästöistä 60 prosenttiin vuonna 22 vuoden 16 alimmasta 53,2 prosentista (poikkeus: 47,8 % vuonna 21). Näin ollen kotitaloudet ovat nyt alkaneet käyttää säästöjään enemmän pääoman muodostukseen. Tämän luvun odotetaan kasvavan entisestään vuosikymmenen korkeimmalle noin 68 prosenttiin 23:lla tilikaudella”, Ghosh sanoo.
