Keskuspankin toimeksiantojen muuttaminen – Mielipideuutiset

Vuoden 2023 viimeisellä kuukaudella Uuden-Seelannin ja Australian hallitukset muuttivat keskuspankkiensa, Reserve Bank of New Zealand (RBNZ) ja Reserve Bank of Australian (RBA) toimivaltuuksia. Muutokset RBA:ssa ja RBNZ:ssä vain lisäävät keskuspankin tavoitteita koskevien kysymysten määrää.

Milton Friedman sanoi vuonna 1968 pitämässään puheessa, että talouspolitiikalla on kolme päätavoitetta: korkea työllisyys, vakaat hinnat ja nopea kasvu. Talouspolitiikassa Friedman totesi, että rahapolitiikka voi toimia vain hintavakauden saavuttamiseksi. Siitä lähtien keskuspankkimaailma on jakautunut sen suhteen, pitäisikö keskuspankeilla olla yksi hintavakausmandaatti vai useita mandaattia (esimerkiksi hintavakaus muiden tavoitteiden ohella). Yksimandaattisen keskuspankkitoiminnan edelläkävijänä oli RBNZ vuonna 1989, jota seurasivat Kanadan, Australian, Englannin ja muiden keskuspankit. Yhdysvaltain keskuspankki pysyi kaksoismandaattina keskuspankina, jonka tavoitteena oli maksimaalinen työllisyys ja vakaat hinnat.

Vuoden 2008 kriisi haastoi kaikki kriisiä edeltävät opit, mukaan lukien keskuspankin valtuuksia koskevat opit. Keskellä sekasortoa keskuspankkeja painostettiin ja niitä kritisoitiin kapeista mandaateistaan. Keskustelussa vaadittiin laajempaa mandaattia, johon sisältyi työllisyys- ja rahoitusvakaus sekä hintavakaus. Fedin kaksoismandaatista, jota kerran kritisoitiin, tuli yhtäkkiä kultakanta. Keskuspankkien vastaus kritiikkiin oli vaihteleva. Koska useimmat keskuspankit keskittyivät epäsuorasti rahoitusvakauteen, ne tekivät sisäisiä muutoksia tehdäkseen tavoitteen selväksi.

Niinpä esimerkiksi Englannin keskuspankki perusti rahoituspoliittisen komitean hallinnoimaan rahoitusvakautta, ja rahapolitiikan komitea jatkoi keskittymistä hintavakauteen. Fed nimitti uuden varapuheenjohtajan valvontaan. Keskuspankit muuttivat myös inflaatiotavoitetta (ITF) joustavaksi inflaatiotavoitteeksi kasvun mukauttamiseksi.

Mitä tulee työllisyyden tai kasvun sisällyttämiseen, keskuspankit eivät voi tehdä sitä yksin. Vain hallitukset voivat tehdä tarvittavat muutokset. Näin näemme RBNZ:n ja RBA:n tapauksessa. RBNZ:n tapauksessa olemme nähneet useita muutoksia viimeisen viiden vuoden aikana. Vuonna 2018 tuolloin hiljattain nimitetty hallitus muutti keskuspankkilakia sisällyttämällä siihen mahdollisimman kestävän työllisyyden sekä hintavakauden. Vuonna 2021 tehtävään lisättiin asuntojen hinnat. Vuonna 2023 valittiin uusi hallitus, joka on jälleen palauttanut tehtävän hintavakauden yhtenäismandaattiin. 30 vuoden muutoksen jälkeen RBNZ:n mandaatti on heilunut heilurin lailla päästä toiseen. RBA:n tapauksessa hallitus on muuttanut keskuspankkimandaattia yhdestä painopisteestä kaksoistehtäväksi sisällyttämällä siihen enimmäistyöllisyyden.

Koska sekä RBNZ:tä että RBA:ta on juhlittu pitkään rahapolitiikan kehyksensä vuoksi, nämä muutokset vaikuttavat maailmanlaajuiseen keskuspankkitoimintaan. Emme vain tiedä muutoksen suuntaa. Yksi keskuspankki on heilahtanut liian nopeasti mandaattien välillä, kun taas toinen on juuri siirtynyt kaksoismandaattiin. Jos RBA menestyy kaksoismandaatin hallinnassa, se kiinnittää huomion ja ohjaa muutoksia.

Mitä yllä oleva keskustelu tarkoittaa Intian keskuspankkitoiminnalle? 80 vuoden ajan (1935–2015) Reserve Bank of Indian (RBI:n) toimivaltaan kuului useita tavoitteita ilman selkeää hierarkiaa: seteleiden säätely, rahatalouden vakauden luominen, valuutta- ja luottojärjestelmän käyttö. Vuonna 2016 hallitus muutti toimivaltaa, ja RBI:sta tuli joustava inflaatiotavoite (FIT) keskuspankki. RBI:lle asetettiin 4+/- 2 %:n inflaatiotavoite pitäen samalla ”kasvutavoite mielessä”.

Uudessa tehtävässä inflaatio asetettiin etusijalle muihin tavoitteisiin nähden. Vuodesta 2016 pandemian puhkeamiseen maaliskuussa 2020 FIT toimi hyvin ja keskimääräinen inflaatio oli 3,5 %. Covidin ja Venäjän-Ukrainan sodan jälkeen FIT-ennätys on ollut epätyydyttävä, sillä keskimääräinen inflaatio on ollut noin 6 %. Kasvun osalta keskimääräinen neljännesvuosittainen kasvuvauhti kahdella jaksolla on ollut 5,4 % ja 4,6 %.

Koska RBI:n FIT on vain seitsemän vuotta vanha, on liian aikaista vaatia muutosta. Uuden kehyksen kypsyminen vie aikaa. Ajanjaksoa ovat leimanneet pandemioiden ja sotien aiheuttamat suuret shokit, jotka järkyttivät jopa kypsiä inflaatiotavoittelevia keskuspankkeja. RBI on saattanut ottaa käyttöön FIT:n, mutta kuten edellä mainittiin, keskuspankilla on useita tehtäviä. Se on pankkien säätelijä, pankkiiri hallitukselle, valuutan, valtion velan ja valuuttakurssien johtaja, ja sen on myös helpotettava taloudellista osallisuutta. Keskuspankin on tasapainotettava nämä toiminnot hyvin, ja mahdolliset valvontajohdot voivat johtaa sisäiseen kriisiin, kuten äskettäisen pankkikriisin tapauksessa on nähty. Keskuspankkia testattiin myös vuonna 2022, kun rupiaan kohdistui paineita, kun Fed kiristi ohjauskorkoja.

Keskuspankkimandaattien historia osoittaa, että on parasta olla yksittäisiä mandaatteja. Viime vuosien kehitys kuitenkin viittaa siihen, että keskuspankkien on oltava joustavia paitsi inflaatiotavoitteiden, myös kokonaisvaltaisen lähestymistavan suhteen. Keskustelua käydään myös siitä, pitäisikö ilmastonmuutos sisällyttää keskuspankkien mandaattiin. Suuri poliittinen ja taloudellinen epävarmuus merkitsee myös epävarmuutta keskuspankkien tehtävistä.