Intian G20-perintö: Italia, Indonesia ja Etelä-Afrikka ylistävät Intiaa globaalin etelän ottamisesta asialistalle – Puolustusuutiset
Pohjoista ja etelää yhdistävät Italian, Indonesian ja Etelä-Afrikan suurlähettiläät ovat korostaneet ja ylistäneet Intian G20-puheenjohtajuutta Afrikan ja globaalin etelän valtavirtaistamisesta kansainvälisellä asialistalla.
”G20-ryhmän Intian jälkeen globaali Etelä ja Afrikka ovat olleet näyttämön keskipisteessä”, sanoi Italian Intian-suurlähettiläs Vincenzo de Luca paneelikeskustelussa, joka järjestettiin kirjan ”Intian G20 Legacy: Shaping a New World Order” julkaisua varten.
Yhdistämällä Intian G20-perinnön Italian puheenjohtajuuteen maailman kehittyneimpien maiden G7-ryhmässä, Italian lähettiläs sanoi: ”G7-maiden ja G20-maiden välisen vuorovaikutuksen osalta Italian G7-puheenjohtajuus keskittyy kehitysmaiden pyrkimyksiin. Nyt G7:ssä Afrikka ja Global South ovat olennainen osa Italian asialistaa. Italia isännöi G7-huippukokousta 13.-15. kesäkuuta Fasanon kaupungissa Apuliassa. G7-huippukokous Italiassa voi olla pääministeri Narendra Modin ensimmäinen ulkomaanmatka, jos hänen puolueensa voittaa vaalit ja hänestä tulee Intian pääministeri kolmatta kertaa.
Intian G20-perintöä käsittelevän kirjan julkaisu New Delhissä 18. huhtikuuta tarjosi tilaisuuden arvioida Intian G20-puheenjohtajuutta ja sen vaikutusta globaalin etelän, mukaan lukien Brasilian ja Etelä-Afrikan, peräkkäisiin puheenjohtajakausiin.
Toimittanut Manish Chand, ulkopolitiikan asiantuntija ja kirjailija, Intian G20-perintö: uuden maailmanjärjestyksen muotoileminen sisältää alkuperäisiä näkemyksiä ja oivalluksia toimijoilta, diplomaatilta ja strategisilta asiantuntijoilta, jotka valaisevat Intian G20-puheenjohtajuuden monitahoista perintöä. Kirjan esipuheen on kirjoittanut Harsh Vardhan Shringla, Intian silloinen G20-pääkoordinaattori.
”Intian vuoden kestänyt G20-puheenjohtajuus oli uraauurtava ja muuttava lukemattomilla tavoilla, jättäen pysyvän perinnön tasoittaen tietä osallistavan ja ihmiskeskeisen maailmanjärjestyksen muovaamiselle”, sanoi Chand, joka on myös pääjohtaja, Center for Global India Insights. säiliö.
Indonesian Intian-suurlähettiläs Ina H Krisnamurty kehui Intian G20-puheenjohtajuutta 21-jäsenisen ryhmän osallisuuden edistämisestä. Hän ylisti Intiaa siitä, että se otti johtajuuden Afrikan unionin liittämiseksi G20-ryhmän täysjäseneksi ja lisäsi G20-maiden osallistumista. Toiseksi hän kehui Intiaa aloitteesta isännöidä kaksi ”Voice of the Global South Summit” -tapahtumaa, joka tarjosi foorumin globaalin etelän etujen ja pyrkimysten esittämiselle G20-agendassa.
”Intian G20-puheenjohtajuus on jättänyt historiallisen jalanjäljen. Ette tiedä kuinka iloisia olimme, kun G20 New Delhin julistus hyväksyttiin. Se ei johtunut helpotuksesta, vaan ylpeydestä, hän sanoi.
Etelä-Afrikka, joka ottaa G20-puheenjohtajuuden Brasilian jälkeen, ylistää Intiaa globaalin etelän huolenaiheiden valtavirtaistamisesta G20-agendassa. ”Intia on jättänyt merkittävän perinnön. G20 on ainoa foorumi, joka yhdistää globaalin pohjoisen ja globaalin etelän”, sanoi Anil Sooklal, Etelä-Afrikan Intian korkean komissaarin ehdokas. ”Intia on osoittanut, että Global North ja Global South voivat käydä vuoropuhelua ja keskustella keskeisistä globaaleista kysymyksistä”, sanoi Sooklal, joka liittyi käytännössä Johannesburgista.
Viitaten Afrikan unionin ottamiseen mukaan G20-huippukokoukseen New Delhissä syyskuussa 2023, Sooklal sanoi: ”Pääministeri Modi jin ja Intian puheenjohtajakauden ponnistelut tuottivat lopulta hedelmää. Se on merkittävä kehityskulku Afrikalle. Manner, joka on edelleen syrjäytynyt, vaikka se on merkittävä osa kansainvälistä yhteisöä, noin 55 maata, joiden väkiluku on 1,4 miljardia.”
”Intiaa pitää kiittää sen energiasta, jonka se on käyttänyt tähän ponnisteluun. Ja nyt meillä on Afrikan unioni erottamaton osa G20-ryhmää”, hän sanoi.
”Tämä on perintö, jota viemme eteenpäin Etelä-Afrikan puheenjohtajakaudellamme varmistaaksemme, että Afrikka saa G20-ryhmältä tarvittavan huomion ja huomion”, sanoi Sooklal, joka toimi aiemmin Etelä-Afrikan BRICS- ja IBSA-sherpana.
Vanhemmat diplomaatit, mukaan lukien Muktesh Pradeshi ja Lakshmi Puri, korostivat Intian G20-puheenjohtajuuden ihmiskeskeistä luonnetta ja käsittelivät pitkään, kuinka kansalaisyhteiskunnasta tuli olennainen osa G20-prosessia.
”Mikään muu maa ei ole koskaan tehnyt diplomaattista pyrkimystä yleisvaltioiden tasolla. Diplomatiasta tuli osa jokapäiväistä sanastoamme. Jopa taksivalarit, kauppiaat, parturit – kaikista tuli osa suurta kansallista pyrkimystä”, sanoi Muktesh Pradeshi, tällä hetkellä sihteeri (CPV & OIA) Intian ulkoministeriöstä, joka valvoi New Delhin huippukokouksen järjestämistä.
”Jan Bhagidari ei ole koskaan ennen ollut naistoimijoiden osallistumista kaikilta ruohonjuuritason poliittisille tasoille koko prosessiin. Joten se ei ollut vain ihmisten G20, vaan tämä oli myös naisten G20″, sanoi Lakshmi Puri, entinen YK:n apulaispääsihteeri.
Kirjan kirjoittajat lukevat kuin todellista diplomaattisen ja strategisen organisaation kuka on kuka, ja heihin kuuluvat muun muassa Etelä-Afrikan ulkoministeri tohtori GNM Pandor, Intian G20-koordinaattori Amitabh Kant, Sujan R. Chinoy, DG, MP-IDSA, Intian silloinen. G20-koordinaattori Harsh Vardhan Shringla, Italian Intian-suurlähettiläs Vincenzo de Luca ja Brasilian Intian-suurlähettiläs Kenneth Felix Haczynski da Nobrega.
Intian G20-puheenjohtajuutta ohjanneiden avainhenkilöiden terävät esseet ja kommentit tarjoavat sisäpiiriläisen näkemyksen kulissien takana tapahtuvista tapahtumista, jotka huipentuivat New Delhin huippukokouksen menestykseen syyskuussa 2023.
”Intian G20-johtajuus ei ollut vain hetki, se oli liike. Uskomalla lujasti osallisuutta ja osoittamalla johtajuutta esimerkillään Intia sytytti toivon kipinän maailmassa, joka kaipaa oikeudenmukaisempaa tulevaisuutta”, kirjoittaa Harsh Vardhan Shringla kirjan esipuheessa.
”Kohtaessamme aikamme räjähtäviä haasteita, henkiVasudhaiva Kutumbakam' vaatii tulla kuulluksi kovemmin kuin koskaan. Näin ollen tämä kirja, jossa on runsaasti Intian perinnön muuttavia puolia, ei ole vain todistus menneisyydestä; se on selvä kehotus toimia.”