G7-maat ilmoittavat yhtenäisen kannan Israelin ja Hamasin väliseen sotaan Tokion intensiivisten kokousten jälkeen – World News
Seitsemän johtavien teollisten demokratioiden ryhmän huippudiplomaatit ilmoittivat keskiviikkona yhtenäisen kannan Israelin ja Hamasin väliseen sotaan Tokiossa pidettyjen intensiivisten kokousten jälkeen. He tuomitsivat Hamasin, tukivat Israelin oikeutta itsepuolustukseen ja vaativat ”humanitaarisia taukoja” avun nopeuttamiseksi epätoivoon. siviilejä Gazan alueella.
Kaksi päivää kestäneiden neuvottelujen jälkeen antamassaan lausunnossa valtiot pyrkivät tasapainottamaan yksiselitteisen kritiikin Hamasin Israelia vastaan tehdyistä hyökkäyksistä ja ”kiireellisten toimien tarpeesta” piiritetyn Palestiinan erillisalueen siviilien auttamiseksi.
”Kaikkien osapuolten on sallittava esteetön humanitaarinen tuki siviileille, mukaan lukien ruoka, vesi, sairaanhoito, polttoaine ja suoja sekä humanitaaristen työntekijöiden pääsy”, sanottiin Yhdysvaltain ulkoministerin Antony Blinkenin sekä Britannian ja Kanadan ulkoministerien lausunnossa. , Ranska, Saksa, Japani ja Italia.
”Tuemme humanitaarisia taukoja ja käytäviä helpottaaksemme kiireellisesti tarvittavaa apua, siviilien liikkumista ja panttivankien vapauttamista.” G7-kokous oli osittain yritys hillitä humanitaarisen kriisin pahenemista ja samalla estää laajempia erimielisyyksiä Gazasta syventymästä. Se tuli ”erittäin intensiiviseen aikaan maillemme ja maailmalle”, Blinken sanoi toimittajille ja lisäsi, että ”G7-maiden yhtenäisyys on vahvempi ja tärkeämpi kuin koskaan”.
Ministerit totesivat, että G7 ”työstää intensiivisesti estääkseen konfliktin kärjistymisen ja leviämisen laajemmalle” ja käyttää myös pakotteita ja muita toimenpiteitä ”estäkseen Hamasin kyvyn kerätä ja käyttää varoja julmuuksien toteuttamiseen”.
He tuomitsivat myös ”palestiinalaisia kohtaan harjoittaman äärisiirtolaisten väkivallan lisääntymisen”, mikä on heidän mukaansa ”kelvotonta, heikentää Länsirannan turvallisuutta ja uhkaa kestävän rauhan mahdollisuuksia”. Kun diplomaatit tapasivat Tokion keskustassa, YK:n virasto sanoi, että tuhannet palestiinalaiset Gazassa pakenevat etelään jalan mukanaan vain sen, mitä he voivat kantaa, kun ruoka ja vesi ovat loppuneet pohjoisesta.
Israel sanoi, että sen joukot taistelevat Hamasin militantteja vastaan syvällä Gazan kaupungissa, jossa ennen sotaa asui noin 650 000 ihmistä ja jossa Israelin armeijan mukaan Hamasilla on keskusjohto ja laaja tunnelien labyrintti.
Kasvavat määrät matkalla etelään viittaavat yhä epätoivoisempaan tilanteeseen Gazan suurimmassa kaupungissa ja sen ympäristössä, joka on joutunut Israelin raskaan pommituksen kohteeksi.
”Me kaikki haluamme lopettaa tämän konfliktin mahdollisimman pian ja samalla minimoida siviilien kärsimyksen”, Blinken sanoi. ”Mutta kuten keskustelin G7-kollegoideni kanssa, välitöntä tulitaukoa vaativilla on velvollisuus selittää, kuinka toimia sietämättömään tulokseen, joka todennäköisesti johtaisi: Hamas jäi paikalleen yli 200 panttivankin kanssa, jolla on kapasiteettia ja ilmoitti aikovansa toistaa lokakuun 7. päivän uudestaan ja uudestaan ja uudestaan.” Sodan jälkeistä aikaa silmällä pitäen Blinken sanoi: ”Keskeisiin elementteihin pitäisi kuulua se, ettei palestiinalaisia siirretä väkivaltaisesti Gazasta… Ei Gazan käyttöä terrorismin tai muiden väkivaltaisten hyökkäysten alustana. Gazaa ei miehittää uudelleen konfliktin päätyttyä. Ei yritystä saartaa tai piirittää Gazaa. Ei vähennystä Gazan alueella. Meidän on myös varmistettava, ettei Länsirannalta voi lähteä terrorismin uhkia.” Kuukausittaisen Gazan konfliktin lisäksi, joka seurasi Hamasin 7. lokakuuta Israeliin tekemää hyökkäystä, jossa militantit tappoivat yli 1 400 ihmistä, pääasiassa siviilejä, ja ottivat 242 panttivangiksi, G7-lähettiläät käsittelivät monia muita kriisejä, mukaan lukien Venäjän sota Ukrainassa. Pohjois-Korean ydin- ja ohjusohjelmat ja Kiinan kasvava aggressio aluekiistoissa naapurimaidensa kanssa.
Yhteistyötä on myös pyritty torjumaan pandemioiden, synteettisten opioidien ja tekoälyn väärinkäytön aiheuttamien uhkien torjumiseksi.
Ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan G7-ryhmä on pysynyt yhdessä puolustamassa kansainvälistä järjestystä, joka syntyi alun perin toisen maailmansodan tuhon jälkeen. Huolimatta pienistä rispailuista reunojen ympärillä, ryhmä on säilyttänyt yhtenäisen rintaman Venäjän hyökkäyksen tuomitsemisessa ja vastustamisessa.
– Vankka sitoutumisemme tukea Ukrainan taistelua sen itsenäisyyden, suvereniteetin ja alueellisen koskemattomuuden puolesta ei horju koskaan, lausunnossa todettiin.
Japanin ulkoministeri Yoko Kamikawa sanoi, että G7-maiden ulkoministerit tuomitsivat jyrkästi Pohjois-Korean toistuvat ballististen ohjusten laukaisut sekä aseiden siirrot Pohjois-Koreasta Venäjälle, jotka rikkovat suoraan asiaankuuluvia YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmia.
Hän korosti G7-maiden yhtenäisyyden ja yhteistyön tarvetta globaalien konfliktien ja jännitteiden ratkaisemisessa.
”G7-maiden yhtenäisyys Intian ja Tyynenmeren alueella on erittäin tärkeää”, hän sanoi. ”On äärimmäisen tärkeää, että G7 suhtautuu avoimesti Kiinan kanssa ja ilmaisee huolemme suoraan Kiinalle ja työskentelee yhdessä Kiinan kanssa globaaleissa haasteissa ja yhteistä etua koskevissa asioissa.” Blinken on pyrkinyt laajentamaan merkittävästi Gazaan lähetettävän humanitaarisen avun määrää ja saamaan Israelin suostumaan sotilasoperaation ”taukoihin”, jotta apu pääsisi sisään ja useampi siviile pääsee pois.
Israel ei ole vakuuttunut, ja arabi- ja muslimimaat vaativat välitöntä täydellistä tulitaukoa, mitä Yhdysvallat vastustaa. Myös Gazan tulevaisuudesta keskustelemista on vastustettu, ja arabivaltiot ovat vaatineet, että välitön humanitaarinen kriisi on ratkaistava ensin.
G7-ryhmässä on ollut pieniä halkeamia Gazan suhteen, mikä on lietsonut kansainvälistä yleistä mielipidettä. Demokratiat eivät ole immuuneja voimakkaille intohimoille, jotka ovat ilmenneet massiivisissa Palestiina-myönteisissä ja Israelin vastaisissa mielenosoituksissa G7-maiden pääkaupungeissa ja muualla.
Esimerkiksi viime kuussa YK:n turvallisuusneuvostossa Ranska äänesti päätöslauselman puolesta, jossa vaadittiin humanitaarista aselepoa Gazassa ja jota Yhdysvallat esti veto-oikeudella, koska se ei mennyt tarpeeksi pitkälle tuomitsemassa Hamasin Israeliin kohdistuvaa hyökkäystä, joka sytytti sota. Britannia ja Japani pidättyivät äänestämästä.
Blinken saapui Tokioon Turkista, viimeinen pysähdyspaikka nelipäiväiselle Lähi-idän pyörrematkalle, joka alkoi vierailuilla Israeliin, Jordaniaan, Länsirannalle, Kyprokselle ja Irakiin. Japanista hän matkustaa Etelä-Koreaan ja sieltä Intiaan.