E-comm-viennistä saada jalka-up – Industry News
Hallitus harkitsee erityisalueiden perustamista viennin edistämiseen sähköisen kaupankäynnin kautta. Ajatuksena on vapauttaa yritykset useimmista olemassa olevista vaatimustenmukaisuusvaatimuksista ja tarjota niille joustavuutta suoramyyntiin kansallisten rajojen yli.
Kauppaministeriön 100 päivän asialistalla olevan suunnitelman mukaan ehdotetut verkkokaupan vientivyöhykkeet ovat todennäköisesti yksityisten investointien vetäjiä, mutta hallitus mahdollistaisi ne tarvittavilla politiikan muutoksilla.
Tällä hetkellä sähköisen kaupankäynnin kautta lähetettävien vientilähetysten on noudatettava samoja sääntöjä, joita yritysten väliset viejät sitovat, vaikka lähetykset ovat suhteellisen pieniä ja enimmäkseen loppukuluttajille tarkoitettuja. Tämä kasvattaa kustannuksia, aiheuttaa viivästyksiä ja rajoituksia joihinkin toimiin, joita myynti kuluttajille edellyttää.
Erillisissä verkkokaupan vientikeskuksissa on ministeriön suunnitelman mukaan varastointi, tullaus, palautusten käsittely, etiketöinti, testaus ja uudelleenpakkaus sekä niihin liittyvät tilat. Nämä ovat vientiin suuntautuneiden yksiköiden (EoUs) linjoja.
Arvioiden mukaan sähköisen kaupankäynnin vientipotentiaali on 200-300 miljardin dollarin välillä vuoteen 2030 mennessä, kun se tällä hetkellä on vain 2 miljardin dollarin tuntumassa. Globaalin sähköisen kaupankäynnin viennin odotetaan nousevan 2 biljoonaan dollariin vuonna 2030 nykyisestä 800 miljardista dollarista.
Sähköisen kaupankäynnin viennin vauhdittamiseksi oleellisia asioita ovat lähetyskohtaisen arvokaton nostaminen, maksujen vastaanottosääntöjen helpottaminen ja palautusten uudelleentuonnin mahdollistaminen ilman tullimaksuja.
Mekanismi olisi laadittava sähköisen kaupankäynnin kautta vietyjen tavaroiden palautusten hallintaa varten. Sähköisen kaupankäynnin viennin tuotto olisi 15–20 prosenttia, joten niiden pääsy takaisin Intiaan ilman tullien maksamista on hallittava.
Valuuttakurssien hallintalain sääntöjen mukaan vientitulot on palautettava Intiaan 270 päivän kuluessa, mikä ei välttämättä tapahdu verkkokaupan viennissä, joten myös tässä tarvittaisiin muutoksia. Intian keskuspankin (RBI) on hyväksyttävä se.
Toinen ongelma olisi joustavuuden tarjoaminen hinnoittelussa, mikä on avainasemassa sähköisessä kaupankäynnissä. Alennukset tai hinnankorotukset vientihinnan ilmoittamisen jälkeen olisi mahdollistettava verkkokaupan viennissä, jonka osalta on otettava yhteyttä RBI:hen. Muussa viennissä saadun valuuttakurssin ei pitäisi vaihdella enempää kuin 10 % ilmoitetusta vientihinnasta.
Myös dokumentointitaakkaa on kevennettävä, sillä tällä hetkellä sähköisen kaupankäynnin viejien on toimitettava samat asiakirjat kuin isompien viejien ja maksettava saman verran pankkimaksuja.
Maaliskuun raportissaan mikro pienten ja keskisuurten yritysten viennin lisäämisestä (MSME) Niti Aayog oli myös taistellut näiden muutosten puolesta.
Kiina oli yksi ensimmäisistä maista, joka aloitti sähköisen kaupankäynnin keskusten kehittämisen vuonna 2015 tutkimaan politiikkaa ja sääntelymalleja, jotka tukevat rajat ylittävän sähköisen kaupankäynnin kehitystä. Kiinan rajat ylittävän sähköisen kaupankäynnin (CBEC) vienti ja tuonti olivat 331 miljardia dollaria vuonna 2023, josta vientiä oli 254,4 miljardia dollaria.
