Across the aisle, P Chidambaram: Kohti dystopista tulevaisuutta – Mielipideuutiset
Hon’ble Supreme Courtin tuomio on julistettu laki, joka sitoo kaikkia Intian kansalaisia. Siksi sillä on oikeus äärimmäiseen kunnioitukseen ja tottelevaisuuteen. Tuomioistuimen perustuslakituomioistuin antoi 10. joulukuuta 2023 yksimielisen päätöksen, jossa vahvistettiin perustuslain 370 §:n kumoaminen. Tuomioistuin on todennut, että entinen Jammun ja Kashmirin osavaltio ei enää nauttinut erityisasemasta.
Tuomioistuin huomautti, että Intian perustuslain määräykset oli asteittain ulotettu vuosina 1950–2019 koskemaan J&K:ta ja 370 artiklan (väliaikainen säännös) ”kuuttaminen” oli prosessin huipentuma. Johtopäätöksen oikeellisuudesta voi olla eriäviä mielipiteitä, mutta johtopäätökseen johtava perustelu vaikuttaa loogiselta.
On kuitenkin muitakin 370 artiklan kumoamiseen liittyviä näkökohtia, jotka ovat häiritseviä: keskushallinnon/parlamentin noudattaman prosessin laillisuus ja sen vaikutukset ”federalismiin” ja ”valtioiden oikeuksiin”. Nämä näkökohdat eivät koske vain Jammua ja Kashmiria vaan kaikkia maan osavaltioita.
Tuomioistuimen tuomio sisälsi kolme pääjohtopäätöstä:
1. Keskushallinnon noudattama menettely oli ultra vires perustuslain 368 §. Perustuslain säännöstä voidaan muuttaa vain yhdellä tavalla – turvautumalla 368 §:ään ja hyväksymällä perustuslain muutosesitys eduskunnassa tarvittavalla erityisenemmistöllä. Jammu & Kashmirin tapauksessa keskushallinto vetosi 370 artiklan 1 kohdan d alakohtaan lisätäkseen 4 kohdan 367 artiklaan (tulkintalauseke) ja korvasi sanan ”valtion lakiasäätävä edustajakokous” ilmaisulla ”säätiö” Valtion edustajakokous” 370 artiklan 3 kohdan määräyksessä ja käytti ”muutettua” 370 artiklan 3 kohtaa kumotakseen 370 artiklan. Lue tuomioistuimen perustelut, miksi monimutkainen menettely oli perustuslain vastaista:
389 kohta ”…Vaikka tulkintalauseketta voidaan käyttää tiettyjen termien määrittelemiseen tai merkityksen antamiseen, sitä ei voida käyttää säännöksen muuttamiseen ohittamalla sen muuttamiseksi määrätyn erityismenettelyn.
400 kohta ”…asiassa Madhav Rao Scindia tuomioistuin katsoi, että 366 artiklan 22 kohdan mukaista toimivaltaa ei voitu käyttää vakuustarkoituksessa, 368 artiklan mukaisen menettelyn välttämiseksi… 370 artiklan 1 kohdan d alakohtaa ja 367 artiklaa ei voida käyttää käytetään vakuustarkoituksessa 370 artiklan muuttamiseen tai poistamiseen.”
Huolimatta siitä, että tuomioistuin katsoi, että 370 artiklan muutos oli perustuslain vastainen, tuomioistuin päätteli, että presidentin 370 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukainen vallankäyttö, joka soveltaa perustuslain kaikkia määräyksiä Jammuun ja Kashmiriin, oli pätevää ja sillä oli Sama vaikutus kuin 370 artiklan kumoaminen 370 artiklan 3 kohdan mukaisen julistuksen perusteella. Tuomioistuin katsoi 370 artiklan 1 kohdan d alakohdan toisen määräyksen mukaisen osavaltion hallituksen suostumuksen vaatimuksesta, että se ei ollut välttämätöntä: jälkimmäisen päätelmän oikeellisuus on erittäin kiistanalainen.
2. Tuomioistuimen olisi pitänyt tutkia kysymys, oliko turvautuminen 3 artiklaan valtion jakamiseksi kahdeksi unionin alueeksi laitonta. Tuomioistuin kuitenkin kieltäytyi lausumasta asiaa, koska keskushallinnon asianajaja esitti tuomioistuimelle, että hallitus aikoi palauttaa Jammun ja Kashmirin valtion (ilman Ladakhin yliopistoa) ja järjestää vaalit. Hyväksyessään väitteen tuomioistuin kieltäytyi tutkimasta kysymystä lainvastaisuudesta ja ”jätti” kysymyksen avoimeksi sopivaan tapaukseen. Lisäksi vaikka tuomioistuin asetti aikarajan vaalien järjestämiselle (30.9.2024), tuomioistuin ei asettanut määräaikaa valtiollisuuden palauttamiselle. Koska on selvää, että vaalit pitää järjestää valtion palauttamisen jälkeen, ovat molemmat tapahtumat kietoutuvat epävarmuuteen.
3. Kolmas asia (selvittämätön) on vaikein. Perustuslain 3 pykälän mukaan eduskuntaan ei saa esittää lakiesitystä valtion alueen muuttamisesta tai uuden valtion tai liittoalueen muodostamisesta tms. muutoin kuin sen jälkeen, kun presidentti on selvittänyt kyseisen valtion lainsäätäjän näkemykset. Jammu & Kashmir oli presidentin hallinnassa 19.12.2018 lähtien. Näin ollen kaikki osavaltion lainsäätäjän valtuudet ja tehtävät siirtyivät parlamentille. Osavaltion lainsäätäjän ”näkemykset” syrjäytettiin parlamentin ”näkemyksillä”. Presidentti (pääministerin neuvosta) kuuli eduskuntaa (=valtion lainsäätäjä) ja eduskunta ilmaisi valtion lainsäätäjän ”näkemykset”. Se oli kummallinen kaksoistoimi parlamentilta! Tämän jälkeen parlamentti jakoi Jammun ja Kashmirin osavaltion kahteen unionin alueeseen – Ladakhiin ja J&K:hen.
Jos tämän harjoituksen perustuslainmukaisuus jää epäselväksi, mikä tahansa valtio voidaan saattaa presidentin vallan alle, presidentti voi saada selville valtion lainsäätäjän (= eduskunnan) näkemykset ja eduskunta voi jakaa valtion ja kaventaa valtion kahdeksi tai useammaksi valtioksi tai unioniksi. Alueet. Useimmissa tapauksissa entisen valtion lakkauttaminen on peruuttamaton. Joka tapauksessa useimmat uusien valtioiden tai unionin alueiden hallitusten tekemät päätökset ovat peruuttamattomia.
Luuletko, että perustuslakikokous, joka koostui monista lainopillisista tekijöistä ja äänesti liittovaltion Intian ja parlamentaarisen hallitusmuodon puolesta, kuvitteli niin dystooppisen tulevaisuuden? Pitäkää syrjään 370 artiklan ”poistaminen”. Maan huolenaiheena ovat pirulliset tavat, joilla hallitus voi taivuttaa ja vääristää perustuslain määräyksiä osavaltioiden oikeuksien ja federalismin heikentämiseksi.
