Uusia trendejä kiinteistöalalla: Tässä on mitä asunnon ostajat haluavat tänään

Ennennäkemättömän maailmanlaajuisen epävarmuuden keskellä vuoden 2023 alussa Intian kiinteistösektori ei vain selvinnyt myrskystä, vaan on noussut kestävyyden ja sopeutumiskyvyn majakaksi vuoden aikana. Vuositasolla asuntojen hinnat nousivat 10–24 % seitsemän suurimman kaupungin välillä pääasiassa kohonneiden panoskustannusten ja vahvan kysynnän vuoksi.

Mielenkiintoista on, että hintojen noususta huolimatta asuntokaupassa ja uusissa lanseerauksissa nähtiin merkittävä hyppy. ANAROCK Researchin mukaan vuonna 2023 myytiin kaikkien aikojen korkein asuntomyynti, lähes 4,77 000 asuntoa seitsemässä suurimmassa kaupungissa, 31 % enemmän kuin vuonna 2022, mikä loi uuden huipun vuonna 2023.

Tämän vahvan kasvuvauhdin keskellä FICCI-ANAROCK Consumer Sentiment Survey (H2 2023) suoritettiin mittaamaan mahdollisten asunnonostajien mielialaa ja analysoimaan heidän mieltymyksiään muuttuvassa skenaariossa. Vaikka muutamat mieltymykset ovat muuttuneet uudessa-normaalissa skenaariossa, jotkut pysyvät ennallaan toisin kuin varhainen COVID-19-kausi.

Esimerkiksi suurempien asuntojen kysyntä on edelleen vahvaa hintojen noususta huolimatta. Lähes 50 % vastaajista haluaa ostaa 3BHK-kodin ja 38 % 2BHK-kodin.

”Huomioittavaa on, että myös joitain trendien kääntymisiä nähdään tapahtuvan. Sijoittajat ovat jälleen palaamassa markkinoille. Kuten näkyy, yli 36 % vastaajista vuoden 2023 toisella puoliskolla aikoi ostaa kiinteistön sijoitusnäkökulmasta, kun taas COVID-19-kaudella (2020 toisella puoliskolla) vastaajista 26 %. Myös valmiiden kiinteistöjen kysyntä on vähentynyt huomattavasti ja on suosituimmuustaulukon alimmassa päässä”, kertoo Anuj Puri, ANAROCK Groupin puheenjohtaja.

Lisäksi luksuskodit ovat saamassa lisää vauhtia. Kyselyn mukaan ainakin 46 % vastaajista ostaa mieluummin asuntoja, joiden hinta on > 90 lakh. Ja vähintään 75 % asunnonhakijoista pitää parempana parvekkeella kotonaan, jotta kodin sisätilat tuntuvat avoimemmilta.

Tarkastelemme Intian kiinteistömarkkinoiden tärkeimpiä nousevia trendejä, jotka on tunnistettu tutkimuksessa.

1.

Asunnonostajien mieltymykset ovat muuttuneet huomattavasti muuttovalmiiden kiinteistöjen, uusien lanseerausten ja valmistuvien projektien suhteen eri kaupungeissa. Vuoden 2023 toisesta puoliskosta lähtien ostajien mieltymykset ovat muuttuneet merkittävästi, ja vähintään 53 % suosii valmistuvia kiinteistöjä, 24 % uusia lanseerauksia ja 23 % muuttovalmiita asuntoja. Tämä merkitsee täydellistä kääntymistä vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla havaittuun trendiin, jolloin muuttovalmiiden kiinteistöjen suosion suhde uusiin lanseerauksiin oli 23:9.

Yksi keskeinen tekijä tähän muutokseen on muuttovalmiiden kiinteistöjen hintojen nousu vuosien varrella, mikä johtuu korkeasta kysynnästä verrattuna muihin rakentamisvaiheisiin. Ostajat asettavat nyt etusijalle valmistuvia kiinteistöjä, mikä johtuu mahdollisesti tasapainosta kohtuuhintaisuuden ja lähitulevaisuudessa saatavan haltuunoton välillä.

Erityisesti sijoittajat ovat jälleen ottamassa askeleen asuinkiinteistöihin. Vuoden 2022 toisen puoliskon tutkimukseen verrattuna niiden osallistujien osuus, jotka ostavat kiinteistöjä sijoitusnäkökulmasta omaan käyttöön, on kasvanut 7 %. Vuoden 2023 toisella puoliskolla merkittävä 36 % ostajaehdokkaista pyrkii ostamaan kiinteistön sijoitusnäkökulmasta.

Tämä muutos korostaa kasvavaa trendiä tarkastella kiinteistöjä kannattavana sijoituskanavana, mikä houkuttelee henkilöitä, jotka haluavat hyödyntää kiinteistömarkkinoiden tarjoamia mahdollisia tuottoja. Sitä paitsi suurten ja pörssinoteerattujen kehittäjien suuri uuden tarjonnan virta on jälleen kerran lisännyt sijoittajien luottamusta.

Kohtuuhintaisten asuntojen kysyntä jatkaa laskuaan – vuoden 2020 40 prosentista vain 21 prosenttiin toisella puoliskolla 2023. Kolmen viime vuoden aikana kohtuuhintaisen asunnon ostajien osuus on laskenut merkittävästi, 19 prosenttia. Näiden kohtuuhintaisten asuntojen ostajat ovat edelleen odotustilassa, mikä on väistämättä saanut kehittäjät vähentämään uuden tarjontaa tässä budjettiluokassa.

ANAROCK-tiedot osoittavat, että uuden tarjonnan osuus kohtuuhintaisessa kategoriassa on pienentynyt huomattavasti viimeisen kahden vuoden aikana seitsemän parhaan kaupungin välillä – se on laskenut 26 prosentista vuonna 2021 vain 18 prosenttiin vuonna 2023. Vuonna 2019 osuus oli 40 prosenttia. uusien julkaisujen kokonaismäärä.

Vaikka budjettialue 45–90 lakh oli edelleen edullisin budjetti yli 33 %:lle mahdollisista asunnonostajista, premium- ja luksuskodit ovat saamassa vetoa. Ainakin 26 % vastaajista pitää nyt parempana koteja, joiden hinta on 90 000–1,5 000 000 INR, kun taas 20 % pitää parempana luksusasuntoja, joiden hinta on > 1,5 kr. Vuoden 2021 toisella puoliskolla vain 12 % kodinhakijoista piti parempana luksusluokan asuntoja.

Ainakin 50 % asunnonhakijoista suosii nyt 3BHK:n asuntoja, kun taas 38 % haluaa ostaa 2BHK:n asunnon. Aiempien vuosien tutkimuksessa 3BHK:n kysyntä oli 42 % (2022). Tämä suuntaus merkitsee yhä suurempien ja suurempien asuntojen suosimista huolimatta siitä, että elämä palasi normaaliksi pandemian jälkeen. Itse asiassa ANAROCK-tiedot osoittavat myös, että asuntojen keskimääräiset koot 7 suurimmassa kaupungissa ovat kasvaneet 11 % vuodessa viime vuonna – vuoden 2022 1 175 neliömetristä 1 300 neliöjalkaan vuonna 2023. Vuosina 2021 ja 2020 keskimääräinen asunto 7 parhaan kaupungin koko oli verrattavissa vuoteen 2022 – 1 170 neliöjalkaa vuonna 2021 ja 1 167 neliöjalkaa vuonna 2020.

Asunnonostajien mieltymyksiä sanelevat nyt uudet realiteetit, kuten hybridityömalli tai tarve suurempiin ja avoimiin tiloihin sekä kodissa että sen ulkopuolella. Vähintään 75 % asunnonhakijoista mieluummin parvekkeet ovat kotona, jotta kodin sisätilat tuntuvat avoimemmilta. Takana ovat ajat, jolloin ostajat tarvitsivat enemmän tilaa vain hyödyllisiin tarkoituksiin. Lisäksi noin 74 % mahdollisista ostajista vaatii nyt rakentamisen laadun parantamista. Mielenkiintoista kyllä, 31 ​​% ostajaehdokkaista kokee edelleen tarvetta pienelle toimistolle tai erilliselle työhuoneelle. Hybridityömalli on keskeinen syy tähän kysyntään.