Maatalousministeriö julkaisee vuosien 2022-23 tiedot: Lähes puolet maatilaluotoista menee viiteen eteläiseen osavaltioon

Maatalousluottovirtojen erot eri alueilla – koillisessa, idässä, keski- ja lännessä – jatkuvat unionin maatalousministeriön paljastamien vuosien 2022-23 tietojen mukaan.

Viime verotuksessa viiteen eteläiseen osavaltioon – Andhra Pradeshiin, Telanganaan, Karnatakaan, Tamil Naduun ja Keralaan – myönnetyt maatalousluottovirrat olivat 48 prosenttia 21 biljoonan rupian kokonaismaksusta, kun taas alueen osuus maan bruttoviljelyalasta on 17 prosenttia. .

Viisi pohjoista osavaltiota – Rajasthan, Punjab, Haryana, Jammu & Kashmir ja Himachal Pradesh – puolestaan ​​sai noin 17 prosenttia kokonaisluottovirrasta, 3,38 biljoonaa rupiaa maataloudelle ja siihen liittyville aloille 20 prosentin bruttoviljelyalaa vastaan.

Itäinen alue – Bihar, Jharkhand, Odisha ja Länsi-Bengal saivat vain 8 prosenttia maatalousluottojen kokonaismäärästä vuonna 1,73 biljoonaa rupiaa, kun sen viljelyalaosuus oli 12 prosenttia. Kahdeksan koillisosavaltiota saivat maatalouslainoja Rs 13 406 crore viime verotuksessa, vain 0,62 prosenttia maan maksuista, kun taas alueella on 3,2 prosenttia maan viljelyalasta.

”Koillis-, Itä-, Keski- ja Länsi-alueiden osuus maatalouden luotoista ei vastaa alueiden osuutta GCA:sta rajallisen luotonottokyvyn vuoksi”, maatalousministeriö toteaa. Siinä todettiin myös, että kysyntäpuolen, kuten maaseudun rahoituslaitosten rajallisen ulottuvuuden, haasteena on alhainen talouslukutaito ja alhainen luotonotto.

Nykyisen verotuksen kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana maatalousluottoja on maksettu 16,37 biljoonaa rupiaa tavoitteen ollessa 20 biljoonaa. Vuosina 2022–2023, kun maatalouden luottovirtojen tavoite oli 18,5 biljoonaa rupiaa, maksut ylittivät 21,55 biljoonaa rupiaa.

Liikepankkien osuus kaikista nostetuista luotoista oli viimeksi 72 %. Seuraavaksi tulivat osuuspankit (13 %) ja alueelliset maaseutupankit (15 %).

Maatalousluottojen kasvusta huolimatta on kuitenkin institutionaalisia haasteita, kuten alueiden väliset erot luottovirroissa, maarekisterin puute erityisesti osakasviljelijöiden ja vuokraviljelijöiden osalta ja osavaltioiden hallitusten ilmoittama lainasta luopuminen on johtanut useisiin tahallisiin laiminlyönteihin. maatalousministeriön mukaan.

Korostaakseen alueellisia eroja prioriteettisektorin luottovirrassa piiritasolla RBI on tehnyt aloitteen luokitella piirit asukasta kohti lasketun luottovirran perusteella. Huippupankki on korostanut kannustinkehyksen rakentamista piireille, joiden luottovirta on verrattain pienempi, ja estävät puitteet piireille, joilla luottovirta on suhteellisen korkea.

Maatalousministeriön modifioidun korkotukijärjestelmän (MISS) mukaisesti kisan-luottokortteja (KCC) omistaville maanviljelijöille myönnetään lainoja 3 00 00 Rs:iin asti 7 prosentin vuosikorolla käyttöpääomavaatimuksensa täyttämiseksi. Tällä hetkellä 73,6 miljoonasta KCC:n haltijasta 23,7 miljoonaa kuuluu maatalouden liittoutuneille sektoreille. Järjestelmä tarjoaa 3 prosentin lisäkorkotukea lainan nopealle takaisinmaksulle, mikä laskee efektiivisen koron 4 prosenttiin.