Kestävä kiinteistönhoitokäytäntö kiinteistöalalla
NASAn kehittämän vuoden 2050 ilmastoskenaarion mukaan hillitty ja ekologisesti epäystävällinen talouskasvu voi johtaa noin 1,5 celsiusasteen lisälämpötilaan, ellei kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ryhdytä kiireellisiin toimenpiteisiin. Itse asiassa kiinteistösektorin osuus nykyisistä maailmanlaajuisista hiilidioksidipäästöistä on lähes 40 %, noin 70 % rakennustoiminnasta ja loput rakentamiseen liittyvistä toiminnoista. Tämä on korostanut tarvetta omaksua kestäviä kiinteistönhoitokäytäntöjä asuin- ja liikekiinteistöissä, ja lisäksi on keskityttävä nollapäästöjen saavuttamiseen toteuttamalla edistyneitä vihreitä aloitteita ympäristön elvyttämiseksi.
Katsotaanpa tärkeimmät sovellukset ja kuinka ne voidaan räätälöidä vastaamaan tiettyjä rakennusvaatimuksia ympäristöystävällisen rakennustoiminnan saavuttamiseksi.
Kaikkein alkeellisin askel, joka kiinteistönomistajien tulisi ottaa, on varmistaa tiloissaan käytettävien laitteiden säännöllinen huolto ja ylläpito. Tämä ei ainoastaan johda kustannussäästöihin pitkien vaihtojaksojen ansiosta, vaan myös vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähentämällä energiankulutusta. Jätehuollon ja ympäristön näkökulmasta jäteveden ja jäteveden käsittelylaitoksen perustaminen on erittäin kriittistä, erityisesti valmistus- ja kaupallisille laitoksille. Lisäksi luopuminen haitallisista kemikaalipohjaisista puhdistusratkaisuista ja ympäristöystävällisten vaihtoehtojen omaksuminen ovat muita toimia, joilla voidaan vähentää kaupallisen toiminnan ympäristövaikutuksia.
Asuinrakennuksille ja aidatuille yhteisöille on erittäin suositeltavaa kannustaa asianmukaista jätteiden lajittelua, vähentää kertakäyttöisten muovien kulutusta ja käynnistää kierrätysohjelmia. Lisäksi kun ensiasunnon ostajat valitsevat yhä useammin ympäristöystävällisiä ja hyvin hoidettuja asuinhankkeita, kehittäjät voivat hyötyä nopeammasta myynnistä ja parantuneesta tuotemerkkiuskollisuudesta valitsemalla ammattimaiset kiinteistönhoitoyritykset hallitsemaan tilojaan tehokkaasti.
Kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi lisääntynyt vedenkulutus on yksi johtavista tekijöistä, jotka kiihdyttävät ilmastonmuutoksen negatiivisia vaikutuksia herkkään ekosysteemiämme. Luonnollisten vesivarantojen tyhjeneminen ja pohjaveden pinnan aleneminen johtavat vahingossa vedenkäsittelykustannusten nousuun, mikä johtaa lopulta suurempaan energiankulutukseen. Näin ollen tarpeettoman vesihukan välttämiseksi on elintärkeää, että kaikki vesivuodot korjataan ripeästi ja vettä säästäviä lisälaitteita asennetaan vedenkulutuksen vähentämiseksi asukasta kohden.
Lisäksi trooppisissa maissa, kuten Intiassa, joissa useimmat alueet saavat runsaasti sateita, sadeveden talteenottoratkaisujen käyttöönotto voi vähentää riippuvuutta ulkoisista vesilähteistä. Kerätty vesi voidaan sitten käyttää ei-juomakäyttöön ja käyttää laajasti maisemoitujen puutarhojen kehittämiseen rakentamattomilla alueilla kiinteistöalueella. Tämä voi auttaa korjaamaan kaupungistumisen vuoksi menetettyä viherpeitettä ja voi myös parantaa huomattavasti rakennuksen asukkaiden hyvinvointia paremman ilmanlaadun ansiosta. Näin ollen vedenkulutuksen vähentäminen, käytetyn veden uudelleenkäyttö maataloustarkoituksiin ja puiden istuttaminen ovat tärkeitä toimia, jotka voivat vähentää kiinteistöjen hiilidioksidipäästöjä.
Taloudellisen toiminnan lisääntyessä ja kehittyneiden kiinteistötilojen kysynnän kasvaessa rakentajien on erittäin tärkeää noudattaa integroitua ympäristönäkökulmaa uusien rakennusten suunnittelussa. Ympäristöystävällisten rakennusmateriaalien käyttöä sisältävien vihreiden rakennuskäytäntöjen toteuttaminen on kuitenkin paljon helpompaa, kun se konseptisoidaan suunnitteluvaiheessa. Valmiissa projekteissa ja olemassa olevissa rakennuksissa, joissa tällaisia elementtejä ei ole, vanhojen valaistus- ja LVI-järjestelmien päivittäminen uusimpaan energiatehokkaaseen teknologiaan tulisi asettaa etusijalle aikaisintaan. Vastaavasti voidaan myös asentaa aurinkopaneeleja ja muita uusiutuvan energian sovelluksia.
Energiankulutuksen optimoimiseksi edelleen älykkäiden rakennusjärjestelmien sisällyttäminen tärkeiden rakennuksen toimintojen ohjaamiseen on kuitenkin nopeasti nousemassa tulevaisuuden kannalta kestäväksi ratkaisuksi. Nämä järjestelmät hyödyntävät yhdistettyjen laitteiden ja antureiden verkkoa lämmitys-, jäähdytys- ja valaistustoimintojen automatisoimiseksi; mahdollistaa merkittäviä energiansäästöjä optimoimalla valaistus ja lämpötilan säätö käyttöasteen mukaan. Tekoälypohjaisten algoritmien käytön lisääntyessä energiankulutusmallien tutkimisessa kehittäjät voivat lisäksi vähentää turhaa energiankäyttöä vaikuttamatta matkustajien mukavuuteen. On selvää, että kiinteistöjen henkilöstön kouluttaminen ja ottaminen mukaan näihin kestävän kehityksen hankkeisiin edistää vastuullisuuden kulttuuria ja innostaa pitkälle tulevia sukupolvia.
