Kehittäjät etsivät vauhtia kohtuuhintaisiin asuntoihin, verohelpotuksia asunnon ostajille

Developers seek boost for affordable housing, tax sops for homebuyers

Intia pyrkii saavuttamaan 1 biljoonan dollarin tuloennusteen kiinteistöalalle vuonna 2030 ja tavoittelee 13 prosentin osuutta bruttokansantuotteestaan ​​vuoteen 2025 mennessä, kiinteistöala nousee tärkeäksi luvuksi maan taloudellisessa narratiivissa. Vuoden 2024 välibudjetilla on potentiaalia luoda kestävä ja valoisa tulevaisuus alalle.

On kuitenkin tärkeää omaksua kokonaisvaltainen lähestymistapa, joka ulottuu kohtuuhintaisen asumisen edistämisen lisäksi myös perushaasteisiin vastaamiseen. Tähän sisältyy ”toimialan aseman” myöntäminen ja virtaviivaistetun ”yhden ikkunan tarkastusjärjestelmän” käyttöönotto.

Lisäksi ”vastaaksemme viimeaikaiseen kiinteistöhintojen nousuun ehdotamme tuloverolain 24 §:n mukaista asuntolainojen korkojen verohyvityksen korottamista. Nykyisen rajan nostaminen 2 000 rupiasta 4 000 rupiaan voisi muuttaa pelin ja auttaa ylläpitämään nykyistä vahvaa kysyntää. Luomalla edullisen ympäristön kohtuuhintaiselle asumiselle ja priorisoimalla keskeisiä uudistuksia voimme entisestään vahvistaa kiinteistöalan roolia talouden vahvistajana. Tuleva budjetti tarjoaa strategisen mahdollisuuden edistää näitä aloitteita, mikä varmistaa pitkän aikavälin vaurauden kiinteistöalalle ja sen merkittävän panoksen Intian talouskehitykseen”, sanoo Dhruv Agarwala, REA Intian konsernijohtaja (Housing.com, Proptiger.com ja Makaan.com).

Tässä on katsaus siihen, mitä Intian johtavat kehittäjät odottavat budjetilta:

”Odotamme positiivisia näkymiä kiinteistöalalle tulevassa välibudjetissa 2024-25. Ala on osoittanut joustavuutta myynnin elpyessä lähes COVIDia edeltävälle tasolle tilikaudella 2023–24. Kiinteistösektorin osuuden Intian BKT:stä odotetaan tällä vuosikymmenellä nousevan kaksinumeroiseksi alueelta nykyisestä noin. 8 %. Alan keskeisinä sidosryhminä yksi ensisijaisista odotuksistamme on rakennusmateriaalien GST-verojen alentaminen parantaaksemme kohtuuhintaisuutta ja tehdäksemme asunnon ostamisesta helpompaa yleisölle. Lisäksi haemme toimialastatusta kiinteistöalalle, koska tämä olisi suuri askel infrastruktuuririntamalla hallitukselta. Tämä antaa kehittäjille mahdollisuuden alentaa lainakustannuksia ja siirtää hyödyt asiakkaille.”

Vuosi 2023 oli kiinteistöalan vertailuvuosi, ja vuosi 2024 on vielä parempi. Ennakoimme kysynnän kasvavan maan vahvan talouskasvun ja mahdollisen asuntolainojen korkojen laskun myötä. On kuitenkin tiettyjä asioita, jotka huolehdittuina nostavat kiinteistöalan uusiin korkeuksiin ja auttavat hallitusta toteuttamaan asumistehtävänsä kaikille. Tämän seurauksena kiinteistöalalla on suuret odotukset tulevasta budjetista. Yksi tärkeimmistä on toimialastatuksen antaminen kiinteistöalalle. Lisäksi toivomme, että mukaan otetaan myös tärkeitä toimenpiteitä, kuten yhden ikkunan selvitys, verohelpotukset ja GST-rationalisointi. Samaan aikaan kohtuuhintaisten asuntojen segmentti tarvitsee fokusoitua lähestymistapaa. Kysyntä on huomattavaa tyydyttämätöntä, mutta sen kasvu edellyttää ennakoivaa hallituksen väliintuloa.”

”Kiinteistöala on kiinnittänyt suuria toiveita tulevaan budjettiin. Ensinnäkin ala hakee korkotukijärjestelmän uudelleen käyttöön ottamista joukkoasumisen elvyttämiseksi. Toiseksi haemme myös kohtuuhintaisen asumisen uudelleenmäärittelyä, ja sen rajaa pitäisi nostaa 90 neliömetristä tilan osalta ja 45 miljoonasta hinnoittelussa. Se on kipeästi kaivattu väliintulo, koska kohtuuhintaisten asuntojen segmentillä on huomattava kysyntä. Ja lopuksi odotamme innolla ilmoituksia GST-panosluotoista kasvun stimuloimiseksi ja kestävämmän kiinteistöympäristön edistämiseksi.

”Yksi kiinteistöalan ensisijaisista vuoden 2024 budjetin odotuksista on toimialastatuksen myöntäminen. Rakennusala on merkittävä työllistäjä, varsinkin kun huomattava osa on ammattitaidottomia ja satunnaisia ​​työntekijöitä, joten toimialastatuksen antaminen vauhdittaisi kasvua. Se vastaa kansallista näkemystä asumisen tarjoamisesta kaikille ja työllisyyden luomisesta. Odotettuja toimenpiteitä ovat myös yhden ikkunan välysjärjestelmän käyttöönotto ja keskittyminen kohtuuhintaisen asumisen edistämiseen.

”Odotamme suotuisia normeja, joilla pyritään alentamaan korkoja ja ottamaan käyttöön verohelpotuksia, kannustamaan kestävää kehitystä ja investointeja. Lisäksi toivomme lisää budjettimäärärahoja uusiin infrastruktuurikehityksiin. Tämä kaksinkertainen strateginen painopiste on linjassa jo havaitun positiivisen vauhdin kanssa ja parantaa entisestään asunnonostajien ja sijoittajien elämänlaatua.

”Uskomme, että tulevassa budjetissa toimialallemme tulee tuloveroetuja, ja CLSS-järjestelmän palautumisen suhteen on suuria toiveita ja odotuksia. Odottaessamme kiinteistömarkkinoiden vahvistumista ennakoimme verotuksellista tukea, joka tunnustaa alan kriittisen roolin talouden elpymisessä. Edullinen asuminen on edelleen osallistavan kasvun keskipiste, ja odotamme innokkaasti hallituksen aloitteita, jotka edistävät ja kannustavat tällaisia ​​hankkeita. Vastaamalla erilaisiin asuntotarpeisiin näiden aloitteiden odotetaan muuttavan kiinteistöalan maisemaa ja myötävaikuttavan merkittävästi maan sosiaaliseen ja taloudelliseen rakenteeseen.

”Tänä vuonna liiton tulee ajatella tuloverolain 24 §:n mukaisen asuntolainakoron enimmäisvähennyksen kaksinkertaistamista. Tällä hetkellä sen enimmäismäärä on 2000 000 rupiaa, mutta kasvavan kysynnän ja asunnonostajien varojen ohjautumisen vuoksi hallituksen on harkittava sen korottamista 4,00 lakhiin uutena rajana. Hallituksen tulisi myös määritellä uudelleen kohtuuhintaisten asuntojen raja ja nostaa yläraja 1 000 000 rupiaan ja tontin koko 200 neliömetriin. tai niin kohtuuhintaisten asuntojen maapulan vuoksi. Odotamme myös, että kiinteistöalan on saatava toimialastatus saadakseen yhtäläiset edut kuin mikä tahansa muu toimiala, ja hallituksen on harkittava kiinteistöprojektien siirtämistä pois NCLT:stä kaikkien sidosryhmien edun säästämiseksi.

”Jotta hankkeet eivät juutu pitkään oikeusjärjestelmään ja että ne rakennetaan aikataulussa, hallituksen on esitettävä jumiutuneille hankkeille kattavampi suunnitelma, jossa pohditaan vaihtoehtoja SWAMIH-rahastolle. Hankkeiden hyväksyntöjen integrointi ja niiden saattaminen digitaaliseen malliin olisi loistava seuraava askel. Kannustaakseen asunnon ostajia ostamaan kiinteistöjään valtion tulisi nostaa asuntolainojen enimmäiskorkoa.”

”Intian kiinteistöjen huiputtua vuonna 2023, olemme varmoja, että tämä vilkas trendi jatkuu pitkälle vuoteen 2024 sekä terveiden makrotaloudellisten näkymien, työmarkkinoiden nousun ja vakaiden lainakorkojen taustalla. Tämä vuosi voi olla laskentavuosi, jos hallitus keskittyy kohtuuhintaiseen asumiseen. Hallituksen tulisi huolella kuratoidun politiikan sysäyksen ja verotuksellisen tuen avulla vauhdittaa tätä segmenttiä, joka kattaa kasvavan asuntokuilun. Toinen tärkeä elementti, jota tavoittelemme unionin vuoden 2024 talousarviosta, on nostaa asuntolainan korkoalennuksen nykyisestä 2 000 ruplaasta 5 000 rupiaan. Tämä houkuttelee todellisia asunnon ostajia ja lisää kysyntää. Lopuksi, yhden ikkunan tyhjennys, joka vähentää tiesulkua ja nopeuttaa projekteja yhdessä RERA-muutosten kanssa, on suuri siunaus.”

Vuoden 2024 budjetti on kansantalouden jokaista sektoria ohjaava ja kannustava uskontunnustus. Uskomme, että budjetin tulee heijastaa toimialatunnustusta vaativan kiinteistöalan oikeutettuja odotuksia. Se virtaviivaistaa alan pyrkimyksiä päästä etujen, kuten korkotukien ja leimaverojen ja muiden veropetosten kevennysten saajaksi. Se auttaa alaa toipumaan ja saamaan vauhtinsa takaisin, mikä lisää kysyntää ja myyntiä. Lisäksi hallituksen tulisi ratifioida yhden ikkunan tyhjennysjärjestelmä lopettaakseen hankkeiden viivästymisen ketjun, josta on tullut este uusien asunnonostajien houkuttelemisessa ja kysynnän tasoittamisessa. Kiinteistöala toivoo myös, että hallitus nostaisi asuntolainaveron alennuksia tavoitteenaan turvata asunnon ostajille immuniteetti, mikä johtaa viime kädessä myynnin ja kiinteistöjen kysynnän nousuun. Erityisiä kannustimia ja aikatauluja tulisi ottaa käyttöön infrastruktuurihankkeiden levittämiseksi, vauhdittamiseksi ja nopeuttamiseksi tason 2 ja 3 kaupungeissa, jotta ostajat investoisivat kukoistaville kiinteistömarkkinoille, jotka ovat täynnä ylivertaisia ​​kiinteistövaihtoehtoja ja -tyyppejä.

”Unionin budjetissa 2024 tulisi harkita toimialan aseman antamista kiinteistöalalle ja yhden ikkunan hyväksymistä projekteille. Toisaalta alan asema antaa kehittäjille mahdollisuuden hyötyä pääoma- ja korkotuista ja myös leimaverojen, tariffien ja muiden tullien alennuksista. Tämän lisäksi yhden ikkunan projektiselvitykset voivat suurelta osin vähentää projektien viivästymistä ja varmistaa nopeat ja sujuvat toimitukset. Verohelpotusjärjestelmiä olisi myös pohdittava ja otettava tavoitteena kannustaa rakennuttajia ryhtymään uusiin liikekiinteistöhankkeisiin ja ilmoittamaan hankkeista uusilla kehitysväylillä ja käytävillä.

Kun toimistotilojen kysyntä kasvaa räjähdysmäisesti eri suurkaupunkikaupungeissa, vuoden 2024 budjetin pitäisi heijastua toiveisiin liikekiinteistöinfrastruktuurin, erityisesti A-luokan toimistoinfrastruktuurin, skaalaamisesta koko maassa. Painopisteenä tulisi olla suunnitelmien tekeminen ”Make in India” -aloitteiden kanavoimiseksi, mikä lisää investointeja ja rohkaisee kehittäjiä uusiin aloitteisiin. Infrastruktuurin kasvojenkohotukset ja projektit ovat kiinteistöjen kasvun selkäranka. Myös infrastruktuurin yhteyksien ja monipuolisuuden parantamiseen kaupunkien ja osavaltioiden välillä tulisi kiinnittää huomiota kiinteistöalan ripeän talouskasvun vahvistamiseksi.

Intian suurin kiinteistöjen menestystarina vuoteen 2023 mennessä tulee olemaan noin 500 000 kaupungeissa myytyä asuntoa, mikä osoittaa vaikuttavaa 31 %:n vuotuista kasvuvauhtia markkinoiden noususuhdanteessa terveen makrotalouden, vahvojen luottomäärien ja kasvavan teollisuuden ansiosta. Markkinoiden nousun jatkuessa sidosryhmät odottavat innolla kiinteistöalan kauan odotettua toimialastatusta. Tämä liike on valmis lisäämään alaa edelleen suosituksi tunnustuksena sen tärkeästä roolista Intian talouskasvussa. Nykyinen byrokraattinen ilmapiiri asettaa haasteita, sillä kiinteistöala vaatii yli 30 hyväksyntää useilta valtion ja liittovaltion virastoilta. Tämän ratkaiseminen edellyttää yhden ikkunan tyhjennysjärjestelmän voimakasta resonanssia, jolla pyritään virtaviivaistamaan byrokraattisia prosesseja, nopeuttamaan projektien hyväksyntää ja vähentämään viivästyksiä.”

Samankaltaiset artikkelit