Ulkomaiset digitaaliset yritykset verokorjauksessa

Valtiovarainministeriö on viime viikkoina kohdannut monia ulkomaisia ​​digitaalisia yrityksiä, jotka saavat merkittäviä liiketuloja Intiassa maksamatta mitään tai maksettavaa veroa maassa, kiertämällä taitavasti kiinteän toimipaikan (PE) sääntöä.

Ministeriö on vedonnut tuloverolain mukaiseen lähdeperusteisen verotuksen periaatteeseen kyseenalaistaakseen ”organisaatiorakenteet”, jotka he ovat rakentaneet välttääkseen veron maksamisen täällä toiminnasta saaduista tuloista, kertoivat viralliset lähteet, jotka ovat olleet nimettömänä.

Joidenkin näistä yrityksistä on todettu luoneen Intiassa markkinointi-tukipalveluita (MSS) – pikemminkin kuin markkinointiaseita – helpottaakseen myyntiä, ja katsottiin, että ne eivät ole PE:n vaatimuksia, koska palvelut tuotettiin ulkomailta. Verolait eivät salli viranomaisten verottaa virtuaalisen palveluntarjoajaa ennen kuin se perustaa ”palvelun PE” tai fyysisen läsnäolon työntekijöilleen määritettyjä kynnysarvoja pidemmäksi ajaksi.

Verohallinnon jäljittämät yritykset olivat turvautuneet sääntöön, jonka mukaan pelkkä tytäryhtiön läsnäolo Intiassa ei automaattisesti tee siitä ulkomaisen emoyhtiön PE:tä. Säännön mukaan, jotta tytäryritys olisi PE, emoyhtiön toiminnan tulee tapahtua ”sen kautta”.

”Ilman alueellista pääsyä ulkomaalainen taho voi silti harjoittaa liiketoimintaa Intiassa. Suurin osa näistä yhteisöistä on rekisteröity Irlantiin ja Alankomaihin. Sellaiset järjestelyt eivät tietenkään ole kovin kestäviä… on helpompi sanoa kuin tehdä liiketoimintaa Intiassa ilman läsnäoloa”, virkamies sanoi. ”Nämä kokonaisuudet tarvitsevat markkinointihenkilöstöä, minkä vuoksi ne perustavat tytäryhtiöitä markkinoinnin tukipalveluiden tarjoamiseen. MSS-yksiköt ovat aktiivisesti mukana tuotteen markkinoinnissa Intiassa, joten heidän ansaitsemansa tulot ovat veronalaisia”, virkamies selitti.

Yrityksiä, joita on äskettäin pyydetty maksamaan veroja, ovat intialaiset MSS-yksiköt, nimittäin SanDisk India Device Design Centre, Sumitomo Corporation India ja Nortel Networks. Näille yrityksille lähetetyt sähköpostit eivät saaneet vastausta.

Esimerkiksi SanDisk India Device Design Centren tapauksessa sen Shanghain yksikkö valmistaa tuotteet, myy ne Singaporen yksikölle, joka puolestaan ​​myy ne intialaiselle tukkuliikkeelle, joka tekee 0,5-0,6 prosentin leikkauksen. Intian myyntiin vaikuttamiseksi MSS-soitin työntää aktiivisesti tukku- ja vähittäiskauppiaita enimmäkseen Singaporeen sijoitettujen ihmisten kautta. ”Nämä tahot harjoittavat aggressiivista verosuunnittelua, ja kun hallitus ryhtyy toimiin niitä vastaan ​​siirtohinnoittelusääntöjen nojalla, he eivät hyväksy, vaan menevät oikeudenkäyntiin”, virkamies sanoi.

Tällä hetkellä kotimaisten verolakien mukaan ulkomailla asuvien suorittamia digitaalisia tapahtumia arvioidaan tyypillisesti ”Significant Economic Presence” (SEP) ja ”Equalisation Levy” näkökulmista ensisijaisesti verojen perimiseksi, sanovat asiantuntijat.

SEP tuo ulkomaiset yhteisöt – riippumatta siitä, onko näillä yhteisöillä asuinpaikka tai toimipaikka Intiassa tai ne tarjoavat palveluja Intiassa – veron sisälle edellyttäen, että tietyt asiakaskunnan rajat täyttyvät. Tietyissä tapauksissa, joissa ulkomailla asuvilla yhteisöillä ei kuitenkaan ole pääomaa Intiassa ja ne ovat oikeutettuja (kaksinkertaisen verotuksen välttämistä) koskevien sopimusten mukaiseen etuun, ne voivat jäädä veron ulkopuolelle tulolain sisältämien SEP-säännösten mukaisesti. Tax Act, 1961″, selitti Dipesh Jain, talouslakikäytännön kumppani.

Äskettäisessä Clifford Chancea koskevassa asiassa Income Tax Appellate Tribunal, Delhi, käsitteli kysymystä ”virtuaalisen PE” luomisesta Intiassa. Intian ja Singaporen välisen DTAA:n 5 artiklan 6 kohdan a alakohdan tulkinnasta tuomioistuin katsoi, että palvelujen tosiasiallinen suorittaminen Intiassa on olennaisen tärkeää, jotta se muodostaisi ”palvelun PE:n” Intiassa. Siten palvelupäällikkö perustetaan vain, jos työntekijät ovat fyysisesti Intiassa. Näin ollen pääteltiin, että veronmaksaja ei muodostanut palveluyritystä/virtuaalista PE-yritystä Intiassa ja että veronmaksajien intialaisista asiakkaista saamat tulot ovat luonteeltaan liikevoittoja, joita ei veroteta Intiassa.

Rajarshi Dasgupta, AQUILAW:n toiminnanjohtaja, sanoo: ”Laki kehittyy, kun se tulee vastaamaan digitaaliseen talouteen liittyviin verohaasteisiin. Veronmaksajaa ei voida verottaa ennen kuin asiasta ei ole sovittu ja sisällytetty lakiin.”

Tasoitusmaksu sitä vastoin edellyttää, että Intiassa liiketoimintaa tai ammattia harjoittava intialainen yksikkö vähentää tiettyjen palvelujen verot (tietyn kynnyksen ylittäessä) ulkomaisille palveluntarjoajille maksetuista määristä. Tällaisten summien maksamatta jättämisestä seuraa tällaisille intialaisille yhteisöille korko- tai sakkoriskiä.

Intia otti käyttöön tasoitusmaksun vuonna 2016 verottaakseen digitaalista taloutta. Aluksi se perittiin 6 % verkkomainosten ja digitaalisen mainostilan bruttovastikkeesta. Myöhemmin sen soveltamisalaa laajennettiin vuonna 2020. Sitä kannetaan myös 2 % vastikesummasta, joka maksetaan ulkomailla asuville, jotka omistavat, ylläpitävät tai hallinnoivat verkkokauppatilaa tai -alustaa.

Kun Intia kuitenkin ottaa käyttöön OECD:n peruseroosiota ja voitonsiirtoa (BEPS) koskevat säännöt tai pilari 1 ja pilari 2 säännöt, maan on poistettava tasoitusmaksu. BEPS-säännöillä pyritään varmistamaan, että suuret, monikansalliset digitaaliset yritykset maksavat enemmän veroja riippumatta siitä, missä ne toimivat, niissä maissa, joissa niillä on käyttäjiä tai asiakkaita. Sopimus edellyttää, että kaikki maat (138 allekirjoittajaa) poistavat kaikki ”digitaalisten palveluiden verot” ja muut asiaankuuluvat vastaavat toimenpiteet kaikilta yrityksiltä ja sitoutuvat olemaan ryhtymättä tällaisiin toimenpiteisiin tulevaisuudessa. BEPS-sopimuksen mukaan globaali digitaalivero koskisi vain yrityksiä, joiden liikevaihto on vähintään 20 miljardia euroa ja voittomarginaali yli 10 prosenttia.

IT-lain mukaan, jos ulkomaisen yrityksen tulot saadaan tai katsotaan saaduksi Intiassa, tai se on kertynyt/syntynyt tai katsotaan kertyneen/syntyneen Intiassa, maa voi verottaa tuloa lähdeverotuksen mukaisesti. Jos ulkomaisella yrityksellä on pitkäaikainen läsnäolo Intiassa liiketoiminnan harjoittamista varten, tällaisen yrityksen saamat tulot, siltä osin kuin ne johtuvat läsnäolosta Intiassa, verotetaan Intiassa.