Kiinteistöalan 10 keskeistä odotusta vuoden 2024 budjetista

Auringon laskeutuessa finanssipoliittiselle horisontille luoden odotuksen ja spekuloinnin varjoja kiinteistöala odottaa innolla esibudjettimaiseman paljastamista. Politiikan ja käytännön monimutkaisessa tanssissa esibudjettivaiheesta tulee ratkaiseva alkusoitto, joka asettaa tempon talouskäytäviä kaikuvalle kiinteistösinfonialle.

Kiinteistöasiantuntijat sanovat, että kiinteistöalan ennakkobudjettiodotukset muistuttavat hedelmälliseen maaperään kylvettyjä siemeniä, joissa jokainen politiikkapäätös on valmis versomaan mahdollisuuksien metsäksi. Sijoittajat, rakennuttajat ja asunnonomistajat seisovat julkisen talouden jyrkänteellä ja toivovat budjettia, joka ei ainoastaan ​​vastaa haasteisiin vaan myös ruokkii kiinteistöekosysteemin kasvua.

Verokannustimien, verouudistusten ja alan kehittyvien tarpeiden kanssa harmonisoitujen sääntelypuitteiden huuto resonoi kiinteistövoiman käytävillä. Ennakkobudjetti, joka tukee menettelyjen yksinkertaisuutta, liiketoimien avoimuutta ja kestävien käytäntöjen rohkaisua, on vahvan ja kestävän kiinteistöalan katalysaattori.

Taloudellisen ohjauksen herkässä tasapainossa esibudjettivaiheesta tulee kangas, jossa politiikan lyönnit maalaavat kuvan alan tulevaisuudesta. Toimenpiteet, jotka stimuloivat kysyntää, helpottavat likviditeettirajoitteita ja edistävät innovaatioita ovat palettivaihtoehtoja, jotka voivat muuttaa kiinteistökankaan talouden elpymisen mestariteokseksi.

”Kiinteistöala, jolla on kauaskantoisia vaikutuksia työllisyyteen, infrastruktuuriin ja taloudelliseen elinvoimaisuuteen, kaipaa ennakkobudjettia, joka paitsi tunnustaa sen merkityksen, myös ajaa sen kohti ennennäkemättömiä korkeuksia. Kun verorippu nousee, kiinteistöalan pelaajat katsovat lukujen ja prosenttiosuuksien ulkopuolelle; he etsivät kertomusta, joka kiteyttää vision teollisuudesta, joka ei vain kestä myrskyjä vaan myös rakentaa siltoja kohti vauras tulevaisuutta. Budjettia edeltävässä keskustelussa kiinteistöala ennakoi paitsi taloudellisia allokaatioita, myös sitoutumista sellaisen maiseman luomiseen, jossa unelmat löytävät kodin, investoinnit tuottavat hedelmää ja luodaan pohja kestävälle kasvulle. Budjetin kuvakudoksen avautuessa kiinteistöala seisoo muutoksen partaalla odottaen budjettia edeltävää sinfoniaa, joka orkestroi harmoniaa markkinoilla ja vahvistaa taloudellisen kestävyyden pilareita”, sanoo Shiwang Suraj, InfraMantran johtaja ja perustaja.

Koska Unionin budjetti 2024 esitellään lähiaikoina, niin asunnonostajien kuin kiinteistökehittäjienkin odotukset ovat korkealla, vaikka paljoa ei voikaan odottaa, koska kyseessä on välibudjetti. Silti, kuten joka vuosi, odotuksia on yllin kyllin, ja tarkastelemme valtiovarainministeri Nirmala Sitharamanilta Intian kiinteistöalan kymmentä keskeistä budjettiodotusta:

Vaikka luksus- ja korkeatasoisten asuntojen segmentillä on vahvaa kysyntää ja lainanottoaktiivisuus on lisääntynyt, kohtuuhintaisten asuntojen sektorilla asuntoluottojen kysyntä on laskenut huomattavasti. Tämä lasku voi johtua monista tekijöistä, erityisesti kohtuuhintaisten asuntojen niukkuudesta. Tontti- ja rakennuskustannusten nousu on tehnyt rakentajille haasteellisena löytää mahdollisuuksia käynnistää hankkeita tällä segmentillä.

”Lisäksi valtion luottosidonnaisen tukijärjestelmän (CLSS) päättyminen tälle segmentille on edelleen vaikuttanut kohtuuhintaisten asuntolainojen kysynnän laskuun. Näiden olosuhteiden valossa kannatamme voimakkaasti CLSS:n palauttamista ja muiden kannustimien palauttamista tulevaan talousarvioon, jotta voidaan elvyttää kohtuuhintaisen asumisen tuki. Lisäksi suosittelemme asuntolainojen vähennysten tehostamista keskisegmentin asuntokategorian vahvistamiseksi. Toteuttamalla näitä toimenpiteitä hallitus ei voi ainoastaan ​​vastata nykyisiin haasteisiin, vaan myös edistää asuntomarkkinoiden kasvua ja kohtuuhintaisuutta”, sanoo Andromeda Sales and Distribution Pvt Ltd:n toimitusjohtaja Raoul Kapoor.

Asunto- ja kaupunkiköyhyyden torjuntaministeriö määrittelee kohtuuhintaisen asumisen ostajan tulojen, kiinteistön koon ja hinnan perusteella. Edullinen asunto määritellään taloksi tai huoneistoksi, jonka arvo on enintään 45 000 rupiaa ja jonka mattoala on enintään 90 neliömetriä ja joka sijaitsee ei-pääkaupunkiseudun kaupungeissa ja kylissä ja 60 neliömetriä suurissa kaupungeissa. Keskuspankin määritelmä perustuu kuitenkin lainoihin, joita pankit myöntävät yksityishenkilöille asunnon ostoon tai talon rakentamiseen.

Hallituksen on tarkasteltava tarkasti kaupunkien kohtuuhintaisten asuntojen segmentin kiinteistöjen hyväksyttävien kustannusten säätämistä. Vaikka yksiköiden määritelty koko 60 neliömetriä on kohtuullinen, jopa 45 lakhin hinnat tekevät niistä kohtuuttomia suurelle osalle kohdeasiakaskuntaa. Esimerkiksi

Kun otetaan huomioon kiinteistöjen hintojen noususuunta, lainamäärät ovat kasvaneet huomattavasti. Lisäksi korkojen nousu on johtanut asunnonostajien korkeampiin kuukausimaksuihin (EMI).

”Näiden haasteiden valossa vetoamme valtiovarainministeriin, jotta hän harkitsisi uudelleen nykyistä 2 000 rupian vähennystä asuntolainakoroista. Koska viimeisin oikaisu oli 50 000 rupiaa korotettu vuonna 2014, ehdotamme vähimmäiskorotusta 4 000 rupiaa. Tällainen askel ei ainoastaan ​​tarjoaisi merkittävää helpotusta mahdollisille asunnonostijoille, vaan edistäisi myös yleistä talouden noususuhdannetta”, sanoo Hyderabadissa toimivan kiinteistökehittäjän Poulomi Estatesin toimitusjohtaja Prashant Rao.

Lisäksi ”kiinteistöala odottaa innokkaasti useita muita uudistuksia, mukaan lukien alan asema, virtaviivaistettu yhden ikkunan järjestelmä ja GST-hintojen alentaminen. Nämä toimenpiteet ovat ratkaisevan tärkeitä sekä loppukäyttäjien että sijoittajien kiinteistökysynnän tukemiseksi. Hallituksen yhteistyöllä näiden muutosten toteuttamisessa kiinteistöalalla on mahdollisuus kokea kestävämpää kasvua tulevaisuudessa”, hän lisää.

Asuminen on yksilöiden perusedellytys, ja veroedut on rakennettava siten, että ne tukevat asunnon ostajia tehokkaasti. Tulevassa budjetissa kehittäjät ennakoivat keskeisiä toimenpiteitä, kuten yhden ikkunan tyhjennystä, toimialastatusta ja korotettua asuntolainojen verovapautusta.

”On välttämätöntä ottaa käyttöön oma osio yksinomaan asuntolainapääoman lyhennystä varten. Nykyinen osio (80C) on täynnä erilaisia ​​vähennyskeinoja, ja vain rajallinen määrä lainaajia käyttää tätä osiota asuntolainavähennyksiin. Siksi vaadimme voimakkaasti erillisen asuntolainapääoman lyhennysosaston luomista, jonka vähimmäisraja on 2,5 000 rupiaa. Lisäksi ehdotamme asuntolainan korkovähennysrajan nostamista 5 000 ruplaan”, ehdottaa Krisumi Corporationin toimitusjohtaja Mohit Jain.

Lisäksi Jain korostaa, että on tärkeää, että hallitus keskittyy jatkuvasti infrastruktuurin kehittämiseen, kun otetaan huomioon sen kerrannaisvaikutus koko talouteen. ”Kiinteistösektori, josta esimerkkinä Gurugramin kiinteistömarkkinoiden nousu, hyötyy merkittävästi tällaisista aloitteista”, hän lisää.

Asunnonostajien tukemisen lisäksi budjetti voi myös kannustaa vuokra-asuntoja pienituloisille, joista monille asunnon hankinta ei yksinkertaisesti ole vaihtoehto. On alle 50 lakhan lippukokoisia taloja, jotka on hankittu sijoitukseksi, mutta jotka ovat jääneet asumatta, koska omistajat eivät koe kannattavana vuokrata alhaisten tuottojen vuoksi.

”Budjetissa voitaisiin ottaa käyttöön 100 prosentin vapautus vuokratuloista 3 000 ruplaan asti taloille, joiden hinta on enintään 50 000 rupiaa. Tämä kannustaisi sijoittajia vuokraamaan kiinteistöjä ja lisäämään vuokra-asuntojen tarjontaa alueella, johon asuntopula vaikuttaa eniten”, sanoo Shishir Baijal, Knight Frank Intian hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja.

Tuloverolain 54 §:n mukaan olemassa olevan asunnon myynnistä saatua pitkäaikaista myyntivoittoa voidaan käyttää uuden kiinteistön ostamiseen tai rakentamiseen. Jos vapautussijoitus tehdään rakenteilla olevan kiinteistön kautta, sitä voidaan hakea vain, jos kiinteistön rakentaminen valmistuu kolmen vuoden kuluessa aikaisemman talon myynnistä.

”Asuinhankkeiden mittakaava kasvaa jatkuvasti asuntojen lukumäärän, korkeuden ja mukavuuksien suhteen, minkä vuoksi niiden valmistumisaikataulut ovat yli kolme vuotta. Lisäksi vaikka RERA:n toteutus on tuonut parannusta, rakenteilla olevien hankkeiden valmistumisaikataulut ylittävät usein määräajat. Tämä aiheuttaa merkittäviä esteitä asunnon ostajille rakenteilla olevien kiinteistöjen myyntivoittojen kuittauksessa. Tämän lieventämiseksi suosittelemme rakenteilla olevien kiinteistöjen valmistumisaikataulun pidentämistä viiteen vuoteen nykyisen kolmen sijasta”, Baijal sanoo.

Yksi kiinteistöalan ensisijaisista odotuksista välibudjetilta on toimialastatuksen myöntäminen.

”RERAa toteutetaan koko sektorilla melko vilpittömästi, ja kehittäjät ovat entistä valppaampia ja vastuullisempia. Näin ollen alan asema auttaisi paremman rahoituksen saamisessa. Rakennusala on merkittävä työllistäjä, varsinkin huomattava osa ammattitaidottomista ja satunnaisia ​​työntekijöitä. Joten toimialan aseman myöntäminen katalysoisi kasvua. Se vastaa kansallista näkemystä asumisen tarjoamisesta kaikille ja työllisyyden luomisesta. Odotettuja toimenpiteitä ovat myös yhden ikkunan avausjärjestelmän käyttöönotto ja keskittyminen kohtuuhintaisten asuntojen edistämiseen”, sanoo Mohit Goel, MD, Omaxe Group.

Jos välibudjetti 2024-24 tarjoaa yhden ikkunan tyhjennysalustan kiinteistöalalle, se voi nopeuttaa projektien kehitystä ja parantaa asiakkaiden luottamusta samalla, kun se vähentää hyväksyntöihin ja oikeudenkäynteihin liittyviä epävarmuustekijöitä. Se vähentää myös kehittäjien vaatimustenmukaisuus- ja hyväksymiskustannuksia.

Dr. Dharmesh Shah, Hero Realty Pvt Ltd:n toimitusjohtaja, sanoo: ”Kiinteistöalan näkymät vuodelle 2024 ovat edelleen positiiviset sen jälkeen, kun seitsemässä suurimmassa kaupungissa myytiin ennätysmäärä 4,77 lakh asuntoa, mutta tulevat parlamenttivaalit voivat vaikuttaa kysyntään ja kasvuun asuinkiinteistöissä. Kelluvuuden jatkamiseksi tarvitaan asuntoalalle toimialastatus, asuntohankkeiden yhden ikkunan selvitysjärjestelmä ja tuloverolain 24 §:n mukaisen verohyvityksen korottaminen vähintään 4 miljoonaan ruplaan.”

Leimaveroprosenttien tarjoaminen tai kaksinkertaisen veron salliminen tuloveron menoina voisi kannustaa rekisteröimään useampia sopimuksia, mikä helpottaa kiinteistökauppoja. ”On syytä huomata, että pandemian aikana Maharashtran hallitus oli alentanut leimaveron 2-3 prosenttiin kiinteistön arvosta, mikä oli saanut useammat ihmiset ostamaan kiinteistöjä”, sanoo Saurabh Garg, toinen perustaja ja liiketoimintajohtaja. NoBroker.com.

Valtiovarainministerin tulisi myös ottaa käyttöön 80C §:n mukaisia ​​verohelpotuksia kiinteistösijoitusrahastojen (REIT) sijoittajille. Näin REIT-rahastot voisivat nousta houkuttelevaksi veronsäästövälineeksi, mikä rohkaisee potentiaalisia sijoittajia entisestään.