Etelä-Afrikan ANC menettää parlamentaarisen enemmistön ensimmäistä kertaa 30 vuoteen vaalien jälkeen – World News
Afrikan kansallinen kongressi (ANC) menetti parlamentaarisen enemmistön vaalituloksessa lauantaina, mikä merkitsee merkittävää muutosta Etelä-Afrikan poliittisessa maisemassa ensimmäistä kertaa sitten apartheidin päättymisen 30 vuotta sitten.
Kun yli 99 % äänistä oli laskettu, ANC oli saavuttanut hieman yli 40 % keskiviikon vaaleissa, jääden alle enemmistön, joka se oli säilyttänyt vuoden 1994 kaikkien rotujen äänestyksen jälkeen, joka päätti apartheidin ja toi Nelson Mandelan valtaan. Lopulliset tulokset odottavat riippumattoman vaalilautakunnan virallista julistusta, mutta ANC ei pysty saavuttamaan 50 prosenttia.
Aluksi komissio ilmoitti julkaisevansa tulokset virallisesti sunnuntaihin mennessä, vaikka tämä saattaa tapahtua aikaisemmin. Oppositiopuolueet ovat juhlineet tulosta ratkaisevana hetkenä vakavan köyhyyden ja eriarvoisuuden kanssa kamppailevalle kansakunnalle. Tästä huolimatta ANC on edelleen suurin puolue merkittävällä marginaalilla. Sen on kuitenkin todennäköisesti etsittävä koalitiokumppaneita jatkaakseen hallintoa ja varmistaakseen presidentti Cyril Ramaphosan toisen kauden. Etelä-Afrikan presidentin valitsee parlamentti kansallisten vaalien jälkeen.
”Tapa pelastaa Etelä-Afrikka on murtaa ANC:n enemmistö, ja olemme tehneet sen”, julisti tärkein oppositiojohtaja John Steenhuisen.
Tien eteenpäin Afrikan edistyneimmän talouden odotetaan olevan monimutkainen, sillä koalitiosopimusta ei ole vielä tehty. Steenhuisenin Democratic Alliance (DA) -puolue keräsi noin 21 prosenttia äänistä. Äskettäin muodostettu MK-puolue, jota johtaa entinen presidentti Jacob Zuma, joka on etääntynyt ANC:stä, sijoittui kolmannelle hieman yli 14 prosentilla avausvaaleissaan. Economic Freedom Fighters (EFF) seurasi hieman yli 9 prosentin osuudella.
Yli 50 puoluetta osallistui vaaleihin, joista monet saavuttivat vain pieniä ääniosuuksia. DA ja MK näyttävät olevan ANC:n todennäköisimpiä koalitiokumppaneita, kun otetaan huomioon ero enemmistöön. Koalition muodostaminen on nyt kiireinen huolenaihe, sillä eduskunnan on kokoontuva valitsemaan presidentti 14 päivän kuluessa virallisista vaalituloksista. Kiihkeitä neuvotteluja on odotettavissa ja ne ovat todennäköisesti monimutkaisia.
Steenhuisen on ilmoittanut, että hänen keskustapuolueensa on avoin keskusteluille. MK-puolue on kuitenkin määrännyt, että kaikkiin koalitiosopimuksiin on sisällyttävä Ramaphosan poistaminen ANC:n johtajasta ja presidentistä, mikä korostaa ankaraa poliittista kilpailua vuonna 2018 korruptioepäilyjen vuoksi eronneen Zuman ja hänen seuraajansa Ramaphosan välillä.
”Olemme valmiita neuvottelemaan ANC:n kanssa, mutta emme Cyril Ramaphosan ANC:n kanssa”, sanoi MK-puolueen tiedottaja Nhlamulo Ndlela.
Sekä MK että äärivasemmisto EFF kannattavat talouden osien kansallistamista. Sitä vastoin DA:ta pidetään yritysystävällisenä, ja analyytikot ehdottavat, että ANC-DA-koalitio voisi olla suotuisampi ulkomaisille sijoittajille, vaikka sen poliittinen toteutettavuus on kyseenalainen, kun otetaan huomioon DA:n pitkäaikainen kriittinen kanta.
ANC-DA-koalitio ”olisi kahden humalaisen ihmisen avioliitto Las Vegasissa. Se ei koskaan toimi, Gayton McKenzie, pienemmän Patriotic Alliance -puolueen johtaja, sanoi eteläafrikkalaiselle medialle.
Epävarmuuden keskellä oppositiopuolueet julistavat uutta poliittista dynamiikkaa elintärkeänä muutoksena Etelä-Afrikalle, 62 miljoonan asukkaan maalle, joka on Afrikan kehittynein mutta myös yksi epätasa-arvoisimmista.
Etelä-Afrikka kärsii laajasta köyhyydestä ja poikkeuksellisen korkeasta työttömyydestä, ja ANC kamppailee miljoonien elintason parantamiseksi. Virallinen työttömyysaste on 32 %, joka on yksi maailman korkeimmista, ja köyhyys vaikuttaa suhteettoman paljon mustiin, jotka muodostavat 80 % väestöstä ja ovat perinteisesti olleet ANC:n ydintukijoita.
Äänestäjät ovat arvostelleet ja nyt rankaiseneet ANC:tä siitä, että se ei tarjoa valtion peruspalveluja, minkä vuoksi monet ovat jääneet ilman vettä, sähköä tai riittäviä asuntoja. Lähes 28 miljoonaa eteläafrikkalaista oli rekisteröitynyt äänestämään, ja äänestysaktiivisuuden odotetaan olevan noin 60 prosenttia vaalilautakunnan lukujen mukaan.
