Vakuutusala on siirtynyt sääntöpohjaisesta kehyksestä periaatteeseen: Irdai puheenjohtaja – Banking & Finance News
Vakuutusala on siirtymässä perinteisestä sääntöihin perustuvasta sääntelykehyksestä periaatteeseen perustuvaan lähestymistapaan, joka helpottaa liiketoimintaa, edistää kasvumahdollisuuksia, edistää tervettä kilpailua ja kannustaa innovaatioihin, Debasish Panda, puheenjohtaja, vakuutusalan sääntely- ja kehitysviranomainen. Intia (Irdai), sanoi perjantaina.
Panda piti erityispuheen ”Insurance for All by 2047” FE Modern BFSI -huippukokouksen kolmannessa painoksessa ja sanoi, että sääntöihin perustuva sääntelykehys ei ollut riittävän varusteltu vakuutusalan täyden potentiaalin hyödyntämiseksi ja oli itse asiassa rajoittaa sen kasvua.
Panda sanoi, että laajan kuulemisen ja kaikkien sidosryhmien kanssa käytyjen sitoumusten jälkeen Irdai otti käyttöön useita rationalisointitoimenpiteitä viime vuosina. ”Yhdessä vaiheessa meillä oli 78 sääntöä ja niitä vastaavat vaatimustenmukaisuusvaatimukset. Jopa kaikkien näiden määräysten nimien muistaminen oli työlästä, hän huomautti.
Hän lisäsi, että Irdain ensimmäinen tehtävä oli keventää sääntelykehystä poistamalla tarpeettomat vaatimukset ja siirtymällä periaatepohjaiseen sääntelyarkkitehtuuriin. ”Tämän tuloksena 78 määräystä on tiivistetty 20:ksi. Näistä vain 15 koskee vakuutustoiminnan harjoittamista, kun taas loput ovat sääntelyjärjestelmän sisäisiä.”
Hänen mukaansa vakuutusyhtiön rekisteröinnistä on nyt tullut saumaton prosessi, kun taas vakuutusyhtiöt voivat nopeasti tuoda markkinoille vakuutustuotteita ”käyttö ja arkistoida” -periaatteen mukaisesti.
Panda sanoi, että koko sääntelykehyksen uudistamisen lisäksi Irdai on myös ottanut useita askeleita viimeisen kahden vuoden aikana, mukaan lukien teknologian laajan käytön edistäminen, vakuutusten ottaminen sisämaille ja paljon muuta.
Näin ollen hän sanoi, että pelkästään viimeisten kahden vuoden aikana markkinoille on tullut kuusi uutta vakuutusyhtiötä, jotka rikkoivat 12 vuoden tauon henkivakuutussegmentissä ja viiden vuoden eron henki- ja vahinko-/terveyssegmenteissä.
”Tämä elpyminen ei ainoastaan korosta alan luontaista potentiaalia, vaan heijastaa myös sijoittajien uutta ja lisääntynyttä kiinnostusta”, Panda sanoi.
Tällä hetkellä Intian vakuutussektori on 10. suurin vakuutusmarkkina maailmanlaajuisesti, ja se on valmis hyppäämään kuudenneksi vuoteen 2032 mennessä. Intian vakuutussektori kasvoi 10 %:n CAGR:llä, ja maksutulo ylitti 11 biljoonaa ₹ edellisellä tilikaudella.
Tulevan kasvun osalta Panda sanoi, että vakuutusten yleistäminen tulee mahdolliseksi Bima Sugamin kautta, joka on online-vakuutusmarkkinapaikka vakuutusten ostamiseen, myyntiin ja huoltoon sekä korvausten selvittämiseen.
”Teknologiavetoinen markkinapaikka ylittää maantieteelliset rajat ja tuloerot. Se integroidaan erilaisiin tietopinoihin mahdollistaakseen saumattoman tiedonkulun, mikä tehostaa liittymistä, käsittelyä, hinnoittelua, merkintäsitoumusta ja korvausten käsittelyä”, hän lisäsi.
Myöhemmin puhuessaan paneelikeskustelussa ”Matka vuoteen 2047: Outreach Expansion -kurssilla pysymisen lisäksi” Tapan Singhel, MD ja Bajaj Allianz General Insurancen toimitusjohtaja, sanoi, että kaikki vakuutusyhtiösegmentit, mukaan lukien henki-, terveys- ja vahinkovakuutus, on kohdistettava. gramman panchayats on viimeisen mailin levinneisyys.
Sumit Bohra, Intian vakuutusmeklariyhdistyksen puheenjohtaja, korosti, että vakuutusalalla työskentelee noin 500 000 ihmistä, mukaan lukien vakuutusyhtiöt, välittäjät, agentit ja myyntipisteet (POSP). ”Ihmisten fygitaalisessa mallissa johtama teknologia voi johtaa laajaan vakuutustoiminnan tavoittamiseen”, hän lisäsi.
Henkivakuutuksesta puhuessaan Casparus JH Kromhout, MD ja toimitusjohtaja Shriram Life Insurancesta, joka tarjoaa vakuutusta myös järjestäytymättömille työntekijöille, kuten kuorma-autonkuljettajille, korosti nopean korvausmaksun merkitystä. ”Nopeat korvausmaksut ovat avaintekijä vakuutusalan tietoisuuden lisäämisessä yhteisön keskuudessa.”
Vakuutustuotteiden verokohtelusta Ravi Vishwanath, Narayana One Healthin toimitusjohtaja ja Narayana Health Insurancen johtaja, sanoi, että sairausvakuutusta verotetaan kuten ylellisyystavaroita 18 prosentin GST:llä. ”Vain 40 sadasta tarvittavasta leikkauksesta tehdään, ja muut ihmiset eivät suurelta osin joudu leikkaukseen, koska heillä ei ole siihen varaa”, hän huomautti.
Paneelikeskustelun moderaattorina toimi Financial Express – Digitalin toimittaja Roshun Povaiah.
