Vaatteiden toimitusketjut häiriintyneet; Intian pitkän aikavälin voitto luottaa teollisuuden uudelleenjärjestelyyn

Poliittinen mullistus ei olisi voinut tulla huonompaan aikaan Bangladeshin esittelykappaleiden valmiiden vaatteiden (RMG) teollisuudelle. Etelä-Aasian maa, joka on maailman toiseksi suurin asusteiden toimittaja, joutui kamppailemaan vuonna 2025 tullittoman pääsyn menettämiseen Euroopan muotiteollisuudelle ja siitä johtuvan mahdollisen tuotantopohjan siirtymisen kanssa muun muassa Intiaan ja Vietnamiin.

Viime vuosikymmenellä heikommin menestynyt Intian vaateteollisuus voi lyhyellä aikavälillä voittaa vientimarkkinoita asteittain. Mutta se voi kohdata kovaa kilpailua Vietnamin, Kiinan ja muiden maiden taholta, jos Bangladeshin pitkittyneet ongelmat johtavat RMG-toimitusketjujen suureen uudistamiseen pitkällä aikavälillä. Intian tekstiili- ja vaatetusteollisuuden alkupään kehruusektorille Bangladeshin kriisi voi merkitä tilausten menetystä.

Lähitulevaisuudessa intialaiset sijoittajat Bangladeshin RMG-teollisuuteen, joihin kuuluu johtavia tekstiiliyrityksiä, kuten Shahi Exports, Pearl Fashions ja Gokaldas, kohtaavat todennäköisesti haasteita tuotantovirtojensa ylläpitämisessä. Noin viidesosa RMG:n sijoituksista naapurimaahan on intialaista alkuperää.

Markkinoiden käsitykset tilanteesta ovat kuitenkin olleet intialaisille tekstiiliyrityksille positiivisia. Arvindin, KPR:n, Gokaldasin, Vardhmanin, Welspunin ja SP Apparelsin osakkeet hyppäsivät tiistaina 5-19 % välillä.

”Kauppa on Bangladeshin elinehto, ja vaatteiden viennin osuus sen tavaraviennistä on 85 prosenttia. Bangladeshin vaatevienti yli 50 miljardilla dollarilla (katso kaavio) on yli 3 kertaa Intian vienti, joka on tällä hetkellä 15 miljardia dollaria, GTRI sanoi muistiinpanossa.

Vaatteiden viennin edistämisneuvoston (AEPC) pääsihteeri Mithileshwar Thakur kuvaili Bangladeshin nykyistä tilannetta ”erittäin huolestuttavana asiana”. ”Intialla ei ole aikomusta tai halua käyttää hyväkseen tätä valitettavaa tilannetta ystävällisessä naapurimaassaan. Vaateteollisuus pyrkii kuitenkin vakavasti kasvattamaan RMG-vientiä omien ansioidensa perusteella.

Hän sanoi, että lyhyellä aikavälillä osa vaatetilauksista saattaa siirtyä Intiaan ja Intian teollisuutta voidaan pyytää täyttämään häiriön aiheuttama aukko. ”Meillä on kuitenkin pitkän aikavälin tavoite edessämme… keskitymme laadun parantamiseen ja vaatimustenmukaisuuden varmistamiseen houkutellaksemme parhaita maailmanlaajuisia (vaate)brändejä. Noudatamme parhaita eettisiä käytäntöjä ja noudatamme ympäristö- ja sosiaalinormeja globaalien standardien mukaisesti”, Thakur lisäsi.

Coimbatoressa sijaitsevan Indian Texpreneurs Federationin koolle kutsuvan Prabhu Dhamodharanin mukaan ”lyhyellä aikavälillä saattaa tapahtua siirtymistä muihin kohteisiin, kuten Intiaan ja Kiinaan, mutta kun Bangladesh palautuu, kilpailukyvyllä on väliä.” Hän lisäsi, että Lyhyellä aikavälillä Intia saattaa saada jonkin verran volyymia. ”Olemme tällä hetkellä 1,3-1,5 miljardin dollarin kuukausittaisessa vientivauhdissa. Meillä on kapasiteettia käsitellä 300–400 miljoonan dollarin lisämäärät kuukausittain.”

Intian tekstiiliteollisuuden keskusliitto, joka edustaa suurelta osin pääomavaltaista kehruuteollisuutta, uskoo, että tilanteella voi olla välitön vaikutus toimitusketjuun, mikä saattaa vaikuttaa intialaisten yritysten tuotanto- ja toimitusaikatauluihin.

”Bangladeshissa vallitsevan epävarmuuden keskellä on jo havaittavissa siirtymä kohti vaihtoehtoisia tuotantokeskittymiä… yritysten strategisena askeleena monipuolistaa tuotantopohjaansa ja vähentää riippuvuuttaan yhtenäismarkkinoista”, PTI lainasi CITI:tä. ”(CITI) havaitsi, että intialainen tekstiilikeskus Tirupur, joka tunnetaan vahvasta tekstiilien ja vaatteiden valmistuskapasiteetista, saattaa nousta tämän muutoksen tärkeimmäksi edunsaajaksi.”

Dhamodharan kuitenkin huomautti, että Bangladeshin vaateala on ratkaisevan tärkeä Intian kehruu- ja (pääosin MSME-pohjaisille) kangasaloille. ”Keräys- ja kankaiden kapasiteetin puutteen vuoksi heidän riippuvuus Intiasta on suuri. Jos Bangladesh toipuu pian, myös Intian lankojen ja kankaiden vienti menestyy hyvin tulevassa syklissä. Rakenteellisesti Intialla on luonnollinen etu vakaampana hankintakohteena nopealla toimituksella. Pitkällä aikavälillä Kiina plus yksi -strategia ajaa ostajia myös Intiaan riskinpoistotoimenpiteenä, hän huomautti.

Kumar Duraiswamy, Tiruppur Exporters’ Associationin yhteissihteeri, sanoi, että jotkut suurimmista maailmanlaajuisista vähittäiskauppiaista ovat monipuolistaneet tuotantopohjaansa (pois Bangladeshista) viimeisten kuuden kuukauden aikana Intiaan ja muualle. Nykyinen kriisi vain vahvistaisi tätä suuntausta. Tällä hetkellä Bangladeshilla on LDC-asemansa ansiosta tulliton pääsy Euroopan markkinoille. Kun tämä etuoikeus päättyy vuoteen 2025 mennessä, Bangladeshin vaatteiden vienti, erityisesti neuletoimitukset, olisi hinnoittelultaan Intian tasolla. ”Mahdollisuudet ovat erittäin hyvät Intialle. Nykyinen kehitys saattaa nopeuttaa ostajien päätöstä monipuolistaa”, Duraiswamy totesi.

DK Nair, entinen tekstiiliteollisuuden johtaja, kuitenkin huomautti, että Intian voitot maailmanlaajuisilla tekstiili- ja vaatetusmarkkinoilla voivat riippua Intian teollisuuden rakennemuutoksista. ”Huolimatta useiden vuosien ajan jatkuneesta teknologian parannusohjelmasta, joka teki pääomalaitteiden velan halvemmaksi, noin 90 % Intian kankaiden tuotannosta on edelleen hajautetun sähkökoneen sektorilla”, hän huomautti. Nair lisäsi, että Integrated Textile Park -järjestelmä ei myöskään onnistunut parantamaan tuotantoketjun tehokkuutta, koska niitä ei suunniteltu sopusoinnussa maan tietyillä taskuilla sijaitsevan perinteisen tuotantoekosysteemin kanssa.

Ripple Patel, Fiotex Cotspinin toimitusjohtaja, sanoi: ”Sisäisten tietojemme mukaan pankit ja kauppa on ollut pysäytettynä viikoksi Bangladeshissa. Suurin ongelma on nykyisten tilausten ja Bangladeshiin matkalla olevan konttirahdin epävarmuus. Jos tilannetta ei ratkaista pian, Intian kehruuteollisuutta kohtaa kuumuus.”

Intian Cotton Associationin presidentin Atul Ganatran mukaan raakapuuvillan vienti ei todennäköisesti vaikuta paljoakaan, koska kausi on tullut päätökseen. Ganatra sanoi kuitenkin myös, että langanvienti voi kohdata vastatuulen. ”Mutta tämä kehitys voi osoittautua suureksi positiiviseksi intialaiselle vaatevalmistukselle, kun kansainväliset tuotemerkit kääntyvät Intiaan vastaamaan välittömään kysyntään. Lisäksi halvempien vaatteiden polkumyynnin pysähtyminen Bangladeshista vaikuttaa myönteisesti myös kotimaiseen teollisuuteen.

Manish Patel Ahmedabadissa toimivasta Avani Apparelsista sanoi: ”Jos vakaus palaa tarpeeksi pian Bangladeshissa, voimme nähdä kääntymisen ja liikkeen taaksepäin Bangladeshiin, koska heillä on halvempaa työvoimaa ja valtaa.” Vijay Purohit, presidentti Gujarat Garments Manufacturers Association on myös sitä mieltä, että pitkän aikavälin hyöty Intialle olisi rajallinen, koska Bangladeshin suosiminen Intiaan nähden johtuu ensisijaisesti kustannushyödyistä, jotka voivat edelleen suurelta osin jäädä. ”Halpa työvoima, valta ja suotuisa hallituksen politiikka tekevät Bangladeshista suotuisamman. Joten jos tämä tilanne tasaantuu muutaman kuukauden sisällä, mikä tahansa intialainen liiketoiminta voi palata Bangladeshiin”, hän sanoi.

”Nämä häiriöt vaikuttavat myös useisiin suuriin maailmanlaajuisiin brändeihin, jotka luottavat hankintatarpeisiinsa Bangladeshiin. Brändeillä, joiden toimitusketjusta merkittävä osa on peräisin Bangladeshista, saattaa viivästyä ja tuotteidensa saatavuus heiketä. Tämä puolestaan voi johtaa heijastusvaikutukseen maailmanlaajuisilla vähittäismarkkinoilla, mikä vaikuttaa varastotasoihin ja myyntiin”, CITI sanoi.