Uusi LTCG-vero ilman indeksointia vs vanha indeksoimalla: mikä leikkaa verotulojasi kiinteistöjen myynnistä? Tarkista yksityiskohtaiset laskelmat – Money News

Kiinteistökauppojen LTCG-veroon liittyvä rahoituslakimuutos on palauttanut ennen 23.7.2024 hankittujen kiinteistöjen indeksointiedun. Muutoksella on varmistettu, että ennen 23.7.2024 asunto- tai liikekiinteistön ostaneet henkilöt ja hindulaisperheet (HUF) , unionin talousarvion esittelypäivänä, voi valita jommankumman kahdesta vaihtoehdosta – 12,5 %:n veron pitkäaikaisista pääomatuloista (LTCG) kiinteistön myynnistä ilman indeksointietuja tai 20 %:n LTCG-veron indeksointiedulla.
Kiinteistökaupan LTCG-veron tarkistuksen jälkeen finanssilakimuutoksella valtiovarainministeri Nirmala Sitharaman sanoi, että kiinteistökaupan LTCG-veron lieventäminen osoittaa, että hallitus tekee kaikkensa täyttääkseen tavallisen ihmisen odotukset.
FM vastasi Lok Sabhassa keskiviikkona käytyyn keskusteluun rahoituslakia (nro 2), 2024, ja sanoi, että hallitus on keventänyt pienten veronmaksajien ja keskiluokan verotaakkaa sekä ryhtynyt toimiin verojärjestelmän yksinkertaistamiseksi entisestään.
Tämän ansiosta veronmaksajilla on nyt kaksi vaihtoehtoa laskea veronsa pitkän aikavälin pääomavoitoista (LTCG). Joten mikä on sinulle hyödyllistä – 12,55 veroprosentti ilman indeksointia tai 20% indeksoimalla. Selvitetään laskelmien avulla, mikä LTCG-järjestelmä (vanha vai uusi) on sinulle parempi. Tässä otamme kaksi skenaariota kahdella eri kiinteistön hankintapäivämäärällä 1.1.2002 ja 1.1.2024 ja laskemme verot vertaamalla molempia LTCG-järjestelmiä.
Skenaario 1: Kiinteistön hankintapäivä vuonna 2002
Hankintapäivä: 1.1.2002
Myyntipäivä: 1.8.2024
Ostohinta: 10 00 000 Rs
Myyntihinta: 50 00 000 Rs
Kustannusinflaatioindeksi (CII) vuonna 2002: 105
Kustannusinflaatioindeksi (CII) vuosina 2024–2025: 348
Vanhan järjestelmän käyttäminen (20 % indeksoimalla)
Indeksoidut hankintakustannukset:
Indeksoitu hinta = ostohinta × (CII vuodelle 2002 / CII vuosille 2024-25)
Indeksoitu hinta = 10 00 000 × (105/348)
Indeksoitu hinta = 10 00 000 × 3 314
Indeksoidut kustannukset = 33 14 286 rupiaa
Pitkän aikavälin pääomavoitto: myyntihinta-indeksoidut kustannukset
LTCG = 50 00 000–33 14 286 = 16 85 714 Rs
Vero LTCG:stä: 20 % 16 85 714:stä = 3 37 143 Rs
Pitkäaikainen pääomavoitto: myyntihinta–ostohinta
LTCG = 50 00 000–10 00 000 = 40 00 000 Rs
Vero LTCG:stä: 12,5 % 40 00 000:sta = 5 00 000 Rs
Verot vanhan järjestelmän mukaan (20 % indeksoinnin kanssa): 3 37 143 rupiaa
Vero uuden järjestelmän mukaan (12,5 % ilman indeksointia): 5 00 000 Rs
Skenaario 2: Hankintapäivä 2014
Hankintapäivä: 1.1.2014
Myyntipäivä: 1.8.2024
Ostohinta: 10 00 000 Rs
Myyntihinta: 50 00 000 Rs
Kustannusinflaatioindeksi (CII) vuodelle 2014: 240
Kustannusinflaatioindeksi (CII) vuosina 2024–2025: 348
Vanhan järjestelmän käyttäminen (20 % indeksoimalla)
Indeksoidut hankintakustannukset:
Indeksoitu hinta = ostohinta × (CII vuodelle 2014 / CII vuosille 2024-25)
Indeksoitu hinta = 10 00 000 × (240/348)
Indeksoitu hinta = 10 00 000 × 1,45 = 14 50 000 Rs
Pitkän aikavälin pääomavoitto: myyntihinta-indeksoidut kustannukset
LTCG = 50 00 000–14 50 000 = 35 50 000 Rs
Vero LTCG:stä: 20 % 35 50 000 = 7 10 000 Rs
Pitkäaikainen pääomavoitto: myyntihinta–ostohinta
LTCG = 50 00 000–10 00 000 = 40 00 000 Rs
Verot LTCG:stä: 12,5 % × 40 00 000 = 5 00 000 Rs
Vanhan järjestelmän mukainen vero (20 % indeksoimalla): 7 10 000 Rs
Vero uuden järjestelmän mukaan (12,5 % ilman indeksointia): 5 00 000 Rs
Viime kuussa 23. heinäkuuta esitellyssä unionin budjetissa 2024-25 Sitharaman ilmoitti muutoksista kiinteistöjen LTCG-veroasteeseen ja vapautusrajaan. Hän alensi LTCG-verokannan 12,5 prosenttiin ilman indeksointia 20 prosentista ilman indeksointietua. Lisäksi FM ilmoitti korottavansa useimpien omaisuuserien, mukaan lukien kiinteistöomaisuuden, myynnin LTCG-vapautusrajaa 1,25 000 rupiaan 1 000 rupiasta veronlaskentaa varten. Indeksointiedun poistaminen johti kuitenkin siihen, että hallitus kohtasi ankaraa kritiikkiä erityisesti keskiluokan taholta.
Vastauksessaan parlamentissa finanssilakikeskusteluun Sitharaman sanoi, että LTCG-verokannan muutos ei ollut tuloja tuottava harjoitus tai ”ahneus”, vaan yritys saada aikaan tasa-arvo samanlaisten omaisuusluokkien välillä. Muutos antaa ”oikeudenmukaisemman vaihtoehdon ja valinnanvaran kiinteistönhaltijalle”, hän lisäsi.