Uusi LTCG-vero ilman indeksointia vs vanha indeksoimalla: mikä leikkaa verotulojasi kiinteistöjen myynnistä? Tarkista yksityiskohtaiset laskelmat – Money News

The Financial Express logo

Kiinteistökauppojen LTCG-veroon liittyvä rahoituslakimuutos on palauttanut ennen 23.7.2024 hankittujen kiinteistöjen indeksointiedun. Muutoksella on varmistettu, että ennen 23.7.2024 asunto- tai liikekiinteistön ostaneet henkilöt ja hindulaisperheet (HUF) , unionin talousarvion esittelypäivänä, voi valita jommankumman kahdesta vaihtoehdosta – 12,5 %:n veron pitkäaikaisista pääomatuloista (LTCG) kiinteistön myynnistä ilman indeksointietuja tai 20 %:n LTCG-veron indeksointiedulla.

Kiinteistökaupan LTCG-veron tarkistuksen jälkeen finanssilakimuutoksella valtiovarainministeri Nirmala Sitharaman sanoi, että kiinteistökaupan LTCG-veron lieventäminen osoittaa, että hallitus tekee kaikkensa täyttääkseen tavallisen ihmisen odotukset.

FM vastasi Lok Sabhassa keskiviikkona käytyyn keskusteluun rahoituslakia (nro 2), 2024, ja sanoi, että hallitus on keventänyt pienten veronmaksajien ja keskiluokan verotaakkaa sekä ryhtynyt toimiin verojärjestelmän yksinkertaistamiseksi entisestään.

Tämän ansiosta veronmaksajilla on nyt kaksi vaihtoehtoa laskea veronsa pitkän aikavälin pääomavoitoista (LTCG). Joten mikä on sinulle hyödyllistä – 12,55 veroprosentti ilman indeksointia tai 20% indeksoimalla. Selvitetään laskelmien avulla, mikä LTCG-järjestelmä (vanha vai uusi) on sinulle parempi. Tässä otamme kaksi skenaariota kahdella eri kiinteistön hankintapäivämäärällä 1.1.2002 ja 1.1.2024 ja laskemme verot vertaamalla molempia LTCG-järjestelmiä.

Skenaario 1: Kiinteistön hankintapäivä vuonna 2002

Hankintapäivä: 1.1.2002

Myyntipäivä: 1.8.2024

Ostohinta: 10 00 000 Rs

Myyntihinta: 50 00 000 Rs

Kustannusinflaatioindeksi (CII) vuonna 2002: 105

Kustannusinflaatioindeksi (CII) vuosina 2024–2025: 348

Vanhan järjestelmän käyttäminen (20 % indeksoimalla)

Indeksoidut hankintakustannukset:

Indeksoitu hinta = ostohinta × (CII vuodelle 2002 / CII vuosille 2024-25)

Indeksoitu hinta = 10 00 000 × (105/348)

Indeksoitu hinta = 10 00 000 × 3 314

Indeksoidut kustannukset = 33 14 286 rupiaa

Pitkän aikavälin pääomavoitto: myyntihinta-indeksoidut kustannukset

LTCG = 50 00 000–33 14 286 = 16 85 714 Rs

Vero LTCG:stä: 20 % 16 85 714:stä = 3 37 143 Rs

Pitkäaikainen pääomavoitto: myyntihinta–ostohinta

LTCG = 50 00 000–10 00 000 = 40 00 000 Rs

Vero LTCG:stä: 12,5 % 40 00 000:sta = 5 00 000 Rs

Verot vanhan järjestelmän mukaan (20 % indeksoinnin kanssa): 3 37 143 rupiaa

Vero uuden järjestelmän mukaan (12,5 % ilman indeksointia): 5 00 000 Rs

Skenaario 2: Hankintapäivä 2014

Hankintapäivä: 1.1.2014

Myyntipäivä: 1.8.2024

Ostohinta: 10 00 000 Rs

Myyntihinta: 50 00 000 Rs

Kustannusinflaatioindeksi (CII) vuodelle 2014: 240

Kustannusinflaatioindeksi (CII) vuosina 2024–2025: 348

Vanhan järjestelmän käyttäminen (20 % indeksoimalla)

Indeksoidut hankintakustannukset:

Indeksoitu hinta = ostohinta × (CII vuodelle 2014 / CII vuosille 2024-25)

Indeksoitu hinta = 10 00 000 × (240/348)

Indeksoitu hinta = 10 00 000 × 1,45 = 14 50 000 Rs

Pitkän aikavälin pääomavoitto: myyntihinta-indeksoidut kustannukset

LTCG = 50 00 000–14 50 000 = 35 50 000 Rs

Vero LTCG:stä: 20 % 35 50 000 = 7 10 000 Rs

Pitkäaikainen pääomavoitto: myyntihinta–ostohinta

LTCG = 50 00 000–10 00 000 = 40 00 000 Rs

Verot LTCG:stä: 12,5 % × 40 00 000 = 5 00 000 Rs

Vanhan järjestelmän mukainen vero (20 % indeksoimalla): 7 10 000 Rs

Vero uuden järjestelmän mukaan (12,5 % ilman indeksointia): 5 00 000 Rs

Viime kuussa 23. heinäkuuta esitellyssä unionin budjetissa 2024-25 Sitharaman ilmoitti muutoksista kiinteistöjen LTCG-veroasteeseen ja vapautusrajaan. Hän alensi LTCG-verokannan 12,5 prosenttiin ilman indeksointia 20 prosentista ilman indeksointietua. Lisäksi FM ilmoitti korottavansa useimpien omaisuuserien, mukaan lukien kiinteistöomaisuuden, myynnin LTCG-vapautusrajaa 1,25 000 rupiaan 1 000 rupiasta veronlaskentaa varten. Indeksointiedun poistaminen johti kuitenkin siihen, että hallitus kohtasi ankaraa kritiikkiä erityisesti keskiluokan taholta.

Vastauksessaan parlamentissa finanssilakikeskusteluun Sitharaman sanoi, että LTCG-verokannan muutos ei ollut tuloja tuottava harjoitus tai ”ahneus”, vaan yritys saada aikaan tasa-arvo samanlaisten omaisuusluokkien välillä. Muutos antaa ”oikeudenmukaisemman vaihtoehdon ja valinnanvaran kiinteistönhaltijalle”, hän lisäsi.

Samankaltaiset artikkelit