Tarvitaan: Kiinan strategia
Intian ja Kiinan väliset suhteet viime vuosien aikana ovat olleet kivisiä, ja rajakiistat pysyivät suurelta osin ratkaisematta. Samaan aikaan Kiina on ollut suuri kauppakumppani-kahdenvälisen kaupan arvo oli noin 130 miljardia dollaria vuosina 2024-25. Kiina oli itse asiassa Intian toiseksi suurin kauppakumppani, ja ylijäämä on voimakkaasti vinoutunut sen puolesta. Intia on edelleen kriittisesti riippuvainen Kiinasta monille panoksille, mukaan lukien aktiiviset farmaseuttiset aineosat. Viime vuosina COVID-19: n jälkeen Intian poliittinen lähestymistapa on ollut Kiinan suorien ulkomaisten sijoitusten rajoittamiseen, työviisumien määrän, tavaroiden hillitsemiseen ja kiinalaisten sovellusten kieltämiseen. Itse asiassa jotkut kiinalaiset yritykset, joilla oli panoksia intialaisissa aloittelijoissa
Presidentti Donald Trumpin uusien politiikkojen seurauksena syntynyt maailmanlaajuisesti epävakaa ja epävarma kauppa- ja tariffiympäristö, jossa on suurta tariffia Yhdysvaltojen tuonnissa tuotteille, jotka vaihtelevat teräksestä autoihin autoihin, on asettanut suurimman osan maista ympäri maailmaa, mukaan lukien Intia, paikalle. Vaikka kansakunta on edelleen huolissaan rajojensa turvallisuudesta ja Kiinan hallituksen vaikutuksesta sijoitusten kautta, se on nyt huolestuttava kiinalaiset yritykset, jotka tyhjentävät tuotteita tänne. Kiinan harvinaisten maametallien viennin puristaminen Yhdysvaltojen korkeisiin tariffeihin vastatoimenpiteessä on luonut uuden kriisin intialaisille sähköajoneuvojen valmistajille, joille nämä komponentit ovat kriittisiä. Vaikka noin 30 valmistajaa on hakenut lisenssiä tuontiin, ei ole selvää, kuinka moni todella onnistuu hankkimaan magneetit. Vientirajoitukset eivät rajoitu vain harvinaiseen maametalliin, tuuliturbiineihin, puolustuslaitteisiin ja erilaisiin kuluttajaelektronisiin laitteisiin. Di-ammoniumfosfaatin (DAP), kriittisen lannoitteen, tarjonnasta on ollut myöhässä.
Toistaiseksi Intia on edistynyt rajoitetusti pyrkimyksissään tulla Kiinaan plus yksi sijainti, ja menestys on ollut suurelta osin elektroniikan alueella. Suurin osa tuotantosuunniteltuista kannustinjärjestelmistä ei ole alkanut. Intialaiset teollisuusalan edustajat ovat nudanneet hallitusta pehmentääkseen asennettaan Kiinaa vastaan. Itse asiassa taloustutkimus 2023-24 oli tehnyt vahvan nousun kiinalaisten investointien houkuttelemiseksi kotimaisten valmistus- ja pääsyviennimarkkinoiden lisäämiseksi väittäen, että Kiinan ulkomaisten ulkomaisten sijoitusten (FDI) tulojen lisääntyminen voisi nostaa Intian osallistumista maailmanlaajuisiin toimitusketjuihin ja tukea vientien kasvua. Tosiasia on, että Intia ei voi tulla suureksi tuotantokeskukseksi integroimatta tarkemmin Etelä- ja Itä -Aasian läpi kulkeviin toimitusketjuihin, jotka muodostavat elintärkeän osan globaaleista tuotantojärjestelmistä. Tätä todellisuutta ei voida toivoa pois.
Asiantuntijat uskovat siksi, että Intian tulisi käydä uudelleen liiketoimintasuhteitaan Kiinaan aikaan, jolloin Yhdysvallat yrittää väittää itsensä vientiämme voi vahingoittaa. He ehdottavat, että Intian tulisi mahdollistaa lisää kiinalaisia investointeja kalibroidulle tavalla ja asettamalla suojakaiteet. On mahdollista, että täysin uudessa globaalissa ympäristössä, jossa Yhdysvallat pyrkii hallitsemaan, myös Kiina olisi halukas tyydyttämään sääntöjä ja määräyksiä, jotka ovat jonkin verran rajoittavia, mutta antavat yrityksilleen tehdä enemmän liiketoimintaa. Vastineeksi kiinalaisten sallimisesta osallistua yhteisyrityksiin – jolla paikallisilla kumppaneilla on hallinta – Intia voisi vaatia valmistusprosessien nopeampaa lokalisointia ja tekniikan siirtoa. Kun otetaan huomioon, kuinka Intian tavaroiden vienti on vähentymässä eikä ole riittävästi työpaikkoja, se voi olla kuvan arvoinen.
