Sydänkohtaukset ja talvi
Miten alhainen lämpötila vaikuttaa kehoon tavallisten yskien ja vilustumisen lisäksi? Tohtori Suranjit Chatterjee, Indraprastha Apollo Hospitalsin sisätautien vanhempi konsultti, sanoo: ”Matalat lämpötilat vaikuttavat kehoon monella tavalla kuin aiheuttavat yskää ja vilustumista. Kylmä sää johtaa verisuonten supistumiseen, jossa verisuonet kapenevat lämmön säästämiseksi, mikä vähentää verenkiertoa raajoihin ja lisää paleltumien riskiä vaikeissa tapauksissa. Tämä voi aiheuttaa puutumista, pistelyä tai jopa kudosvaurioita sormissa, varpaissa ja korvissa. Kylmä vaikuttaa myös immuunijärjestelmään, heikentää sen tehokkuutta ja tekee kehosta alttiimman infektioille. Lisäksi kylmät lämpötilat voivat laukaista hengityselinten sairauksia, kuten astmaa, koska hengitystiet supistuvat joutuessaan alttiiksi kylmälle, kuivalle ilmalle. Lihasten jäykkyys ja nivelten liikkuvuuden heikkeneminen ovat myös yleisiä lämpötilan laskun vuoksi, mikä voi pahentaa sairauksia, kuten niveltulehdusta. Lisäksi keho polttaa enemmän kaloreita ylläpitääkseen sisälämpötilaa, mikä johtaa väsymykseen ihmisillä, joilla on vähän energiavarantoja. Pitkäaikainen altistuminen äärimmäiselle kylmälle voi johtaa hypotermiaan, hengenvaaralliseen tilaan, jossa ruumiinlämpö laskee merkittävästi ja heikentää elintärkeiden elinten, kuten aivojen ja sydämen, toimintaa.”
Sydän on suuremmassa vaarassa kylmällä säällä, koska kehon luonnollinen reaktio lämmön säästämiseen aiheuttaa lisääntynyttä rasitusta. Altistuessaan kylmälle verisuonet supistuvat, mikä johtaa verenpaineen nousuun, kun sydän työskentelee kovemmin pumppaakseen verta kaventuneiden teiden kautta. Tämä lisää sydänkohtausten ja aivohalvausten riskiä, erityisesti henkilöillä, joilla on jo sydän- ja verisuonisairauksia. Kylmät lämpötilat saavat myös veren paksuuntumaan, mikä lisää hyytymien muodostumisen todennäköisyyttä. Lisäksi fyysinen rasitus, kuten lumen lapioiminen kylmällä säällä, lisää stressiä sydämessä, mikä usein johtaa äkillisiin sydäntapahtumiin herkillä yksilöillä. Ihmiset, joilla on sydänongelmia, voivat kokea heikentynyttä hapen saantia sydämeen, koska kylmän aiheuttama vasokonstriktio rajoittaa verenkiertoa. Riskiä pahentavat tekijät, kuten nestehukka, joka voi lisätä veren viskositeettia, ja elämäntapamuutokset, kuten fyysisen aktiivisuuden väheneminen talvella. Siksi on kriittistä, että henkilöt ryhtyvät varotoimiin, kuten pukeutumaan lämpimästi, välttämään ylikuormitusta ja tarkkailemaan verenpainetta talvella.
Potilaiden, joilla on korkea verenpaine ja nivelongelmia, on ryhdyttävä erityisiin varotoimiin kylmällä säällä. Tällaisten potilaiden tulee seurata verenpainettaan säännöllisesti ja välttää äkillistä altistumista kylmälle, kuten ulos astumista ilman kunnollisia lämpimiä vaatteita. Tasapainoisen ruokavalion ylläpitäminen vähä natriumia ja nesteytyksen säilyttäminen on myös ratkaisevan tärkeää, koska nestehukka voi nostaa verenpainetta entisestään. Henkilöillä, joilla on nivelongelmia, kylmät lämpötilat voivat pahentaa kipua ja jäykkyyttä vähentämällä verenkiertoa nivelissä. Lämpövaatteiden käyttö ja fyysinen aktiivisuus sisätiloissa voivat auttaa ylläpitämään nivelten joustavuutta ja lämpöä. Hellävaraiset venyttelyt tai vähävaikutteiset harjoitukset, kuten jooga, voivat myös parantaa verenkiertoa ja lievittää jäykkyyttä. Lämpöpakkausten levittäminen vaurioituneille alueille tai liottaminen lämpimissä kylvyissä tarjoaa tilapäistä helpotusta. Niveltulehduspotilaiden tulee välttää äkillisiä lämpötilan muutoksia ja pitää kotinsa lämpimänä ja hyvin eristettynä. Lääkäriltä neuvotellaan sopivista lääkkeistä tai lisäravinteista, kuten D-vitamiinista, myös talveen liittyvien oireiden torjumiseksi.
Alhaiset lämpötilat voivat vaikuttaa kehon eri elimiin ja järjestelmiin. Esimerkiksi iho on erittäin herkkä vaurioille kylmällä säällä. Pitkäaikainen altistuminen voi aiheuttaa kuivumista, halkeilua ja olosuhteita, kuten paleltumia tai vilunväristystä, jolloin pienet verisuonet vaurioituvat. Myös hengityselimiin vaikuttaa merkittävästi. Kylmän, kuivan ilman hengittäminen voi ärsyttää hengitysteitä ja pahentaa sairauksia, kuten astmaa tai kroonista obstruktiivista keuhkosairautta (COPD). Kylmä ilma heikentää keuhkojen hapenvaihdon tehokkuutta, mikä vaikeuttaa ihmisten hengittämistä. Munuaiset voivat kokea stressiä talvella lisääntyneen kuivumisriskin vuoksi. Kylmä sää vähentää janon tunnetta, mikä voi vähentää veden saantia ja suurentaa munuaiskivien riskiä. Ruoansulatuskanavaan voi myös vaikuttaa, koska elimistö asettaa lämmönsäästön ruuansulatuksen sijaan etusijalle, mikä saattaa johtaa hitaampaan aineenvaihduntaan ja turvotukseen. Lopuksi hermosto voi kärsiä, koska äärimmäinen kylmyys hidastaa hermojen johtumista aiheuttaen tunnottomuutta tai pistelyä raajoissa. Pitkäaikainen altistuminen kovalle kylmälle voi jopa vaikuttaa aivoihin ja heikentää kognitiivisia toimintoja ja koordinaatiota, erityisesti hypotermian tapauksissa.
