SELITTÄJÄ: HALLITUKSEN PANKKI
Keskuspankit ympäri maailmaa suunnittelevat lisäävänsä kultavarantojaan, kertoo World Gold Councilin tutkimus. Anil K Sood selittää, mikä rooli kultaomistuksella on maan rahoitusvakauden ylläpitämisessä ja kuinka rahoitusmarkkinoiden riskit ja geopoliittiset huolenaiheet saavat heidät ostamaan lisää kultaa
l Tarve ylläpitää valuuttavarantoja
KESKUSPANKIN, kuten Intian keskuspankin (RBI), vastuulla on varmistaa kansakunnan rahoitusvakaus. Yksi tämän roolin tärkeimmistä näkökohdista on valuuttakurssien vakauden ylläpitäminen. Keskuspankit rakentavat siksi valuuttavarantoa, mikä tarkoittaa valuuttaostetta ja sen sijoittamista erilaisiin kansainvälisiin arvopapereihin tai vain valuuttatilien ylläpitämistä. Näiden reservien avulla he voivat tarjota likviditeettiä kotimaisilla valuuttamarkkinoilla tarpeen mukaan.
Esimerkiksi RBI ostaa Yhdysvaltain dollareita (USD) vastineeksi Intian rupiasta ja sijoittaa ne Yhdysvaltain dollarimääräisiin arvopapereihin. RBI myy nämä arvopaperit, jos Intian valuuttamarkkinoilla on pulaa USD:stä, mikä varmistaa, että tarvittava määrä dollareita on kaikkien käyttäjien saatavilla kohtuulliseen hintaan. Dollarien puute voi johtaa rupian äärimmäiseen heikkenemiseen, mikä voi aiheuttaa häiriöitä liiketoiminnassa sekä kotitalouksien taloudellisessa toiminnassa. Samoin ylijäämä voi aiheuttaa merkittävän INR:n (rupian) arvon nousun. Kumpikaan ei ole hyvä kansakunnalle.
l Valuuttamarkkinatoimintojen luontaiset riskit
Ulkomaan valuutan osto, valuuttamääräiseen omaisuuserään sijoittaminen ja sen myyminen tarpeen mukaan sisältää likviditeettiriskin, korkoriskin sekä luottoriskin. Siksi useimmat keskuspankit sijoittavat euromääräisten valtion arvopapereiden lisäksi kehittyneiden talouksien arvopapereihin, joiden valuutta on vakaa ja taloudellisesti vakaa, kuten USA ja Japani. RBI, kuten muutkin keskuspankit, sijoittaa myös talletuksiin muissa keskuspankeissa, talletuksiin Kansainvälisen selvityspankin (BIS), talletuksiin ulkomaisissa liikepankeissa, erityisiin nosto-oikeuksiin ja kultaan. Maaliskuun 2023 lopussa kullan osuus Intian varannoista oli noin 8 %.
l Riskien suojaaminen ostamalla kultaa
VAIKKA KULLALLA EI OLE enää virallista roolia rahajärjestelmässä, sitä pidetään edelleen likvideimpänä omaisuuseränä. Keskuspankkien alkuperäinen kultasijoitus johtui rahajärjestelmän vaatimuksista. Nykyisessä tilanteessa keskuspankit ostavat kultaa alentaakseen riskiään hajauttamalla pois ulkomaan valuutan valtion omaisuudesta. Kultaan tehdyn sijoituksen odotetaan säilyttävän arvonsa syvien suhdanteiden kautta, ja toisin kuin valuutat ja joukkovelkakirjat, kulta ei ole valtion omaisuus. Keskuspankit näkevät kullan alhaisen riskin reaaliomaisuudena. Näin ollen sen katsotaan tarjoavan taloudellista vakautta maille, joilla on suurempi vaihtotaseen alijäämä tai joilla on suurempi taloudellinen epävakaus.
Maailman kultaneuvoston tutkimus ehdottaa kultaa:
1. Pitkäaikainen arvon säilyttäminen ja inflaatiosuojaus erityisesti nousevien ja kehittyvien talouksien keskuudessa
2. Vahva esiintyjä aikoina
kriiseistä
3. Tehokas salkun hajautaja
4. joilla on alhainen maksukyvyttömyysriski ja
5. Hyödyntämällä sen historiallista asemaa erityisesti kehittyneiden talouksien keskuudessa.
l Viimeaikaiset trendit jalometalliharkkojen ostoissa
KESKUSPANKIT OLIVAT kullan nettomyyjiä vuosikymmeniä, erityisesti tämän vuosisadan alussa. He myivät noin 4 400 tonnia kultaa vuosina 2000–2009. Heistä tuli netto-ostajat vuonna 2010, ja sen jälkeen he ovat ostaneet noin 5 600 tonnia kultaa.
Maailmanpankit ostivat ennätysmäärän kultaa vuosina 2022 (eniten sitten vuoden 1950) ja 2023 ja pitävät nyt noin 15 % varannoistaan kultana. He ostivat 1 082 tonnia kultaa vuonna 2022 ja vielä 1 037 tonnia vuonna 2023.
l Mikä selittää kiireen?
VIIMEINEN KÄYNTÖ on pitkälti geopoliittisten näkökohtien takana – Ukrainan sota ja siitä johtuvat Venäjän pakotteet. Financial Times raportoi äskettäin, että ”Yhä useammat maat tuovat fyysisiä kultavarantojaan takaisin kotiin välttääkseen Venäjän kaltaisia pakotteita ulkomaisille omaisuuksilleen ja lisäävät samalla jalometallin ostojaan suojatakseen korkeaa inflaatiota.”
Lyhyesti sanottuna keskuspankit pitävät kultaa tehokkaana suojana inflaatiota vastaan ja hyvänä arvon säilyttäjänä, jolla on alhainen luotto- ja rahoitusriski kriisin aikana. Koska he ovat olleet johdonmukaisia sijoittajia parin viime vuoden ajan, myös kullan hinnat ovat nousseet tasaisesti, mikä ei ole aina ollut niin. Vuosien 2010 ja 2023 välisenä aikana vuosikasvu USD-hinnoissa on ollut vain 3,6 % ja rupiahinnoissa 8,4 %.
Kirjoittaja on professori ja perustaja, Institute of Advanced Studies in Complex Choices, Telangana
