Onko ohjelmointitaito pian turhaa? NVIDIA:n toimitusjohtajan mielestä tekoäly tekee koodauksesta vanhanaikaista

Onko ohjelmointitaito pian turhaa? NVIDIA:n toimitusjohtaja Jensen Huang pudottaa uutispommin ja ravistelee koko teknologiamaisemaa: hänen mukaansa koodaus on kohta yhtä anakronistista kuin lankapuhelimen käyttö älypuhelinaikakaudella. No tuliko nyt hiki kämmeniin – vai helpotuksen huokaus?

Onko ohjelmointi enää tulevaisuuden supertaito?

Viime vuosikymmenet ohjelmointia on pidetty lähes varmana polkuna työelämän onneen: koodarille riittää töitä, valinnanvaraa ja palkka on kohdillaan. Mutta vihaako joku nyt syntymäpäiväkakkunsa? Ei, vaan Jensen Huang, ehkä maailman trendikkäimmän nahkatakin omistaja ja NVIDIA:n pääjohtaja, kyseenalaisti Dubaissa valtioiden huippukokouksessa koko ohjelmoinnin tulevaisuuden. Hän suositteli vanhemmille: älkää kannustako lapsianne enää koodin pariin. Miksi? Koska tekoäly mullistaa kaiken.

• Ohjelmointi nähtiin pitkään ”varmana alana”.
• Erikoistumisen ja osaamisen kirjo suuri – mutta ovet aukeavat ohjelmoijalle.
• Nyt tämä muuttuu tekoälyn myötä, uskoo Huang.

Tekoäly mullistaa työnkuvat – kaikille koodaajanhattu päähän?

Huang perustelee näkemystään yksinkertaisesti: tulevat teknologiat mahdollistavat ohjelmoinnin luonnollisella kielellä, ilman perinteistä koodin kirjoittamista. Hänen mukaansa ”kuka tahansa on pian ohjelmoija”. Hän uskoo, että tekoäly muuttuu vielä niin taitavaksi, että tekstimuotoinen pyyntö generoituu tulevaisuudessa ohjelmaksi yhtä laadukkaasti kuin asiantuntevan ihmisen käsin luoma koodi.

• Ensin tietokoneen graafiset käyttöliittymät demokratisoivat PC-maailmaa, nyt sama voisi tapahtua ohjelmoinnissa tekoälyn avulla.
• Huang jopa ehdottaa painopisteen siirtämistä ohjelmoinnista erityisalojen osaamiseen, kuten biologiaan, kemiaan ja rahoitukseen.

Viime vuonna Computex-tapahtumassa Huang julisti digitaalisen kuilun loppua: tekoäly on kaikkialla ja muokkaa ihmisten tapaa olla vuorovaikutuksessa tietokoneiden kanssa.

Kriitikoilta vastalauseet: ”XYZ:n piti tappaa ohjelmointi, mutta ei vielä kertaakaan…”

Kaikki eivät niele Huangin teesauksia purematta. Forbesin analyytikko Patrick Moorhead muistutti, että kolmenkymmenen vuoden ajan on peloteltu jonkin uuden ”XYZ:n” (kääntäjät, uudet kielet, graafiset työkalut) tappavan ohjelmoinnin – mutta yhä koodareista on pulaa. Moorheadin sanoin: ”Tietokoneavusteinen julkaiseminenkaan ei tappanut luovuutta, vaan vain kasvatti sitä.” Hän listaa pitkän rimpsun tekniikoita, joiden piti lopettaa ohjelmointi, mutta tarvetta riittää edelleen.

Myös käytännön koodarit tunnistavat ilmiön: tekoäly on tullut avuksi, mutta kokeneet kehittäjät eivät vielä koe itseään uhatuksi. Useimmat hyödyntävät AI-avustajia vain rajattuihin, tarkkoihin tehtäviin. Tällä hetkellä tekoälysovellukset eivät kykene tuottamaan monimutkaista, toimivaa ohjelmaa ilman ihmisen apua – ja algoritmien opiskelusta on hyötyä muuallakin kuin vain tietokoneiden kanssa.

• Ajatellaanpa vertausta: traktori ei poistanut maanviljelijöitä, mutta toi muutoksen nopeasti – nyt koodauksessa tekoäly voi toimia vastineena traktorille.
• Muutos ei koske vain ohjelmoijia, vaan myös hallinnollisia, lääketieteellisiä ja kirjallisia ammatteja.

Työelämä murroksessa – pitäisikö kaikkien koodata vai valvoa koodia?

Tutkimusten mukaan ohjelmoijien kysyntä Yhdysvalloissa on ChatGPT:n julkistuksen jälkeen jopa kasvanut, vaikka kieltenkääntäjien ja kirjoittajien kysyntä laskenut. Silti monet asiantuntijat arvelevat, että jatkossa kehittäjiltä odotetaan ehkä enemmän AI:n tuottaman koodin tarkastamista ja valvontaa kuin täydellisen ohjelmiston laatimista alusta asti. Kuvittele: koodarilta lähtee suurin osa rutiinista, jäljelle jäävät ongelmanratkaisu ja valvonta – vähän kuin olla IT-kyttä ilman kahvia ja donitseja!

Samalla muistutetaan: jos kukaan ei enää kehitä koodia, kuka parantaa uudet kehittyvät tekoälysukupolvet? Nykyiset kielimallit eivät vielä riitä yleisen tekoälyn rakentamiseen – siis koodarille jää edelleen valtava tontti. Ehkäpä maailma odottaa vielä parhaita insinöörejä ja ohjelmistojen osaajia.

• AI tulee muuttamaan työnkuvia – mutta entäpä johtajat, managers, joita AI voi jo haastaa sijoitussuosituksissa?
• Ihmisen ymmärrys koodista on yhä tärkeää: ellei osaa koodata, ei myöskään ymmärrä AI:n tuottamaa monimutkaista koodia.

Loppupäätelmä: Vielä ei kannata heittää Python-kirjaa nurkkaan eikä pelätä terminaattorin valvovia silmiä. Ohjelmointi ei katoa, mutta sen luonne muuttuu nopeasti – osin AI:n ansiosta, osin juuri siksi. Jos olet ohjelmoija, hyviä uutisia: hommat eivät lopu, mutta työkalupakki saa uusia työkaluja. Ehkäpä olet jatkossa enemmän valvoja, ongelmanratkaisija ja luova kehittäjä kuin rivikoodin naputtaja. Oli miten oli, tekoäly vie meitä mielenkiintoiselle matkalle – ja välillä saa kiittää, että mukana on ihmisälyäkin!