Onko kryptoilla mitään järkeä? – Mielipideuutiset

Miksi kryptovaluuttoja on olemassa? Sen lisäksi, että tyytymättömyyteen hallitus reagoi inflaatioon ja talouskriiseihin, jotka ilmenivät erityisesti maailmanlaajuisen finanssikriisin jälkeen, ne kuvastavat rajallista epäluottamusta perinteisiä rahoitusjärjestelmiä kohtaan. Taloudellisen autonomian halun ja uskon lohkoketjuteknologian muutospotentiaaliin ajamana tämä liike jatkaa kehittymistä, ja sen pitkän aikavälin taloudellinen ja eksistentiaalinen kestävyys on edelleen epävarma.

Ovatko kryptovaluutat vallankumous vai vain spekulatiivisia kuplia? Asianajajat näkevät ne arvon säilyttäjänä ja uutena omaisuusluokkana. Jotkut uskovat, että hajautettu teknologia mullistaa rahoituksen mahdollistaen rajat ylittävät maksut ja jopa hyväntekeväisyyslahjoitukset. Harrastajat väittävät, että kryptovaluutat voisivat demokratisoida rahoituspalveluita ja edistää merkittävästi osallisuutta.

Sääntelyvasteesta huolimatta kryptovaluutat kukoistavat edelleen. Äskettäin entinen presidentti Donald Trump ilmaisi tukensa Bitcoinille kryptokokouksessa ja jopa ehdotti, että siitä voisi tulla strateginen reservi, jos hän palaa virkaan. Tämä on yllättävää, kun otetaan huomioon, että kryptovaluutoista puuttuu kullan tai käteisen vakaus. Bitcoinin äärimmäinen volatiliteetti – nousu 11 000 dollarista vuonna 2020 yli 60 000 dollariin vuonna 2021 ennen kuin se laskee jyrkästi – korostaa riskiä. Tällä hetkellä sen hinta liikkuu 70 000 dollarin paikkeilla, mikä osoittaa haasteita pitää sitä luotettavana strategisena voimavarana.

Huolimatta lähes mistään käyttötapauksesta, mikä on kryptojen ”sosiaalinen tarkoitus”? Mikä on kryptojen olemassaolon taloudellinen syy? Ihmisen käyttäytyminen vetoaa usein kohti uutuuden houkuttelevuutta, vaikka käytännön käyttötapauksia ei olisikaan.

Sijoittajat tietävät, että kryptot ovat yksityisiä digitaalisia valuuttoja, joita hallitukset tai keskuspankit eivät ole hyväksyneet. Ne eivät ole valuuttoja, koska niitä ei voida laajasti vaihtaa tuotteisiin ja palveluihin. Mutta vaikka olisikin, se ei olisi järkevää useimmille meistä, koska sijoitamme varoihin, jotka voidaan ostaa ainakin valuutalla ja myydä oikeilla valuutoilla, joilla on sosiaalinen hyväksyntä. Myös ostamisen ja myymisen helpottamiseksi tarvittava taloudellinen putkisto puuttuu. Lisäksi ei ole olemassa luottoluokituslaitoksia tai instrumentteja, kuten luottoriskinvaihtosopimuksia. Uutiset, kuten FTX:n konkurssi tai WazirX:n sosiaaliset tappiot, eivät auta.

Emme kuule usein tätä: kryptoja ei tarvita lohkoketjun tai tokenisoinnin hyödyntämiseen rahoituspalveluissa tai millään muulla alalla. Blockchain-teknologia, kryptojen taustalla oleva kehys, tarjoaa joukon etuja, kuten parannettua turvallisuutta, läpinäkyvyyttä ja tehokkuutta, joita voidaan hyödyntää digitaalisista valuutoista riippumatta. Rahoituslaitokset ovat käyttäneet lohkoketjua turvalliseen ja läpinäkyvään transaktioiden käsittelyyn, mikä vähentää petoksia ja toimintakustannuksia. Samoin tokenisaatiota – prosessia, jolla omaisuus muunnetaan digitaalisiksi tokeneiksi – sovelletaan useilla sektoreilla ilman, että turvaudutaan kryptovaluuttoihin.

Kryptomarkkinoiden spekulatiivinen luonne varjostaa usein sen taustalla olevan potentiaalin. Kriitikot väittävät, että kryptoista on tullut enemmän spekulatiivinen omaisuus kuin toimintavaluutta. Myös sääntely-ympäristö asettaa merkittäviä haasteita. Intiassa sääntelyn asenne on heilahtanut suoran kiellon ja varovaisen hyväksymisen välillä, mikä kuvastaa kryptovaluuttojen integroimisen monimutkaisuutta rahoitusjärjestelmään. Huolet rahanpesusta, veronkierrosta ja laittoman toiminnan rahoittamisesta ovat oikeutettuja ja edellyttävät tasapainoista sääntelyä, joka turvaa innovaatiot ja samalla yleisen edun.

Onko FOMO tärkein syy sijoittaa rahaa kryptovaluuttoihin? Luultavasti kyllä. Näyttää olevan laajempi yhteiskunnallinen suuntaus, jossa yksilöt ovat innokkaita osallistumaan tuottoisiksi katsomiinsa mahdollisuuksiin, koska he pelkäävät jäävänsä paitsi mahdollisista eduista.

Rahoituslaitosten ja kauppiaiden rajoitettu hyväksyntä rajoittaa kryptojen käytännön käyttöä sekä vaihtovälineenä että arvon säilyttäjänä, mikä herättää kysymyksiä niiden pitkän aikavälin taloudellisesta kestävyydestä. Rahoituslaitokset, kuten pankit ja maksujen käsittelijät, ovat edelleen varovaisia ​​omaksuessaan niitä sääntelyn epävarmuustekijöiden, turvallisuusongelmien ja mahdollisten laittomien toimintojen avustamisen vuoksi.

Kauppiaat kohtaavat käytännön haasteita hyväksyessään kryptoja maksuna. Kryptovarallisuuden volatiliteetti vaikeuttaa yritysten tuotteidensa ja palveluidensa johdonmukaista hinnoittelua. Tämä estää sekä kauppiaita että kuluttajia käyttämästä kryptovaluuttoja päivittäisiin asioihin. Lisäksi integraation puute perinteiseen rahoitusinfrastruktuuriin tarkoittaa, että krypton muuntaminen fiat-valuutaksi – välttämätön askel useimmille yrityksille – voi olla hankalaa ja kallista. Saumattomien, kustannustehokkaiden muuntomekanismien puuttuminen heikentää tehokkuutta ja mukavuutta, jota kryptovaluuttojen oletetaan tarjoavan. Tätä ongelmaa pahentavat korkeat tapahtumamaksut ja perinteisiä maksutapoja hitaammat käsittelyajat.

Ei ole harvinaista nähdä lasten vaihtavan nykyään urheilukortteja, aivan kuten ei ollut epätavallista, että yhteisöt vaihtoivat tavaroita, jotka nyt näyttävät triviaaleilta tai absurdilta. Sivilisaation kynnyksellä ihmiskunta on myynyt kaikkea kuorista ja mausteista kultaan ja paperiin, ja jokainen esine heijastaa arvoa, joka oli silloin hyväksyttävää. Kryptovaluutat ovat vain viimeisintä tässä pitkässä kehittyvien omaisuuserien joukossa. Digitaalisen omaisuuden tulevaisuus ei ole vain niiden teknologiassa, vaan myös kollektiivisessa uskossamme niiden arvoon. He testaavat luottamuksen rajoja, määrittelevät uudelleen omistajuuden ja muokkaavat globaalin rahoituksen rakennetta.

Vaikka näiden digitaalisten rahakkeiden fanit keskittyvät potentiaaliseen arvoonsa, sääntelijöiden on tartuttava digitaalisiin resursseihin liittyviin kehittyviin riskeihin ja varmistettava, että yhteiskunta on suojattu näiden spekulatiivisten ”esineiden varoina” epävakaudelta. Kryptovaluutoilla ei ole välittömästi tunnistettavissa olevaa taloudellista tehtävää, koska ne eivät tuota tavaroita tai palveluita. Sen sijaan niiden arvoa ohjaavat narratiivit, jotka myyvät lupauksia tulevaisuuden potentiaalista vetoamalla siihen, mikä voisi olla sen sijaan, mikä on.