Maksujen kerääjän lisenssi: tiukat säännöt, kovemmat kilpailijat – Pankki- ja rahoitusuutiset
Viimeisellä laskulla yli kolme tusinaa hakijaa odotti Payment Aggregator (PA) -lisenssiä. Kiire ei yllätä vain siksi, että tila on täynnä noin 30 vakiintunutta henkilöä, vaan myös siksi, että pelisäännöt ovat tiukat. Intian keskuspankin ohjeluonnoksen sananlasku pyörässä on CPV eli Contact Point Verification.
Fyysisen KYC:n tarve ja siihen liittyvät due diligence -vaatimukset ovat raskaita. Itse asiassa ne ovat hyvin samanlaisia kuin mitä RBI odottaa yleispankeilta. Lisäksi PA:iden on myös tarkistettava pankkitili, jolle kauppiaiden varat on maksettu. Ranadurjay Talukdar, EY Intian kumppani- ja maksusektorin johtaja, on sitä mieltä, että CPV:n tekeminen on työlästä ja aikaa vievää prosessia erityisesti pienille kauppiaille. ”Tällä voi olla haitallinen vaikutus itse maksujen hyväksymiseen, koska pienten kauppiaiden varmentaminen ei ole kustannustehokasta”, Talukdar sanoi ja lisäsi, että se voi olla joillekin kaupan katkaisija. Hän huomauttaa myös, että jos PA:t päättävät olla palvelematta pienempiä kauppiaita, varat voitaisiin ohjata heidän henkilökohtaisille tileilleen. ”Tämä vaikuttaa vertaiskauppiaiden volyymeihin”, hän lisäsi.
Erään arvion mukaan fyysinen tarkastus voisi maksaa jopa 5 000 rupiaa KYC:tä kohden. Tehtävän ulkoistaminen Business Correspondentille (BC) tai muille virastoille voi johtaa epätäydelliseen todentamiseen, koska määrät ovat suuria. Nidhi Tiwari, Kearneyn kumppani, katsoo, että kun otetaan huomioon kustannukset ja raskas vastuu, PA:t tarvitsevat kohdennettuja strategioita voidakseen ylläpitää toimintaansa. ”Se vaatii paljon kohdennettua työtä ja vaivaa oikeiden käyttötapausten tunnistaminen, oikea kauppiassegmentti, johon keskittyä, ja oikea arvolupaus näiden kauppiaiden kohdentamiseksi”, hän kertoi FE:lle.
Jotkut vakiintuneet operaattorit ovat ehdottaneet, että pankin kauppiaalle tekemän KYC:n pitäisi olla riittävä myös PA: lle. Kuitenkin, kuten Vivek Mandhata, toimitusjohtaja ja kumppani, BCG huomauttaa, vaikka tämä saattaa olla ihanteellinen vastaus, sääntelijä saattaa haluta PA:n ottavan täyden vastuun myös KYC:stä, koska selvitysprosessi on sellainen, että rahat ohjataan sponsoripankki PA:n pankin kautta loppuasiakkaan pankkitilille.
RBI ei myöskään todennäköisesti anna nimettyjen palveluntarjoajien apua KYC-prosessissa, kuten muut sääntelyviranomaiset ovat tehneet. On myös epätodennäköistä, että se hyväksyisi verkkosivuston online-hankkeen toimipaikaksi. Vaikka kustannukset pysyvät korkeina, koska myös PA:iden on investoitava teknologiaan ja asiakkaiden kannustimiin, marginaalit jäävät ohuiksi.
Kuten Worldline Solutionsin johtaja Ramakrishnan Ramamurthy huomauttaa, marginaalit voivat olla 4-10 peruspistettä. ”Sellaisenaan vain sellaiset tahot, joilla on halu pelata suuria volyymejä, selviävät”, Ramanurthy sanoo. Ironista kyllä, juuri tämä vaikea ympäristö saa monet pysymään pelissä. Jokainen toivoo, että muut pääsevät ulos ennemmin tai myöhemmin ja he ovat viimeiset miehet pystyssä. Muutamat heistä ovat lopettaneet ymmärtäessään ”toiminnan aloittamisen rakenteen käyttöönoton todellisen vaikutuksen”. Mutta kuten Ramamurthy huomauttaa, arvoa voidaan luoda myös ristiinmyyntimahdollisuuden lisäksi. ”Hyödynnettävissä on markkinarakoja, etenkin kun myös offline-tapahtumia on tulossa. Pienemmillä kauppiailla voi veloittaa hieman enemmän”, hän sanoo.
Tiwari uskoo, että pelaajat haluavat vaikuttaa kauppiaiden ja kuluttajien maksutapahtumien matkakokemukseen. ”PA-reitti voi auttaa pelaajia vaikuttamaan kauppiaan ja kuluttajan asioihin ja yrittämään vähitellen rahallistaa tätä. Kukaan ei halua missata tätä tilaisuutta”, Tiwari sanoo. Hän huomauttaa, että useimmat pelaajat toivovat pystyvänsä myymään ristiin. ”Pastat etsivät lisäarvopalveluita ja lainamahdollisuuksia”, hän sanoo.
Kuten Talukdar huomauttaa, osoitettavissa oleva mahdollisuus on suuri, koska se sisältää kaiken UPI:stä korteista lompakoihin. ”Se on paljon enemmän kuin pelkkä P2M, se voi olla myös B2B, koska mukana ovat myös toimittajat ja myyjämaksut sekä B2G- ja P2G-virrat (hallitukselle suoritetut maksut). On myös kaupallisia kortteja, jotka kohdistuvat RTGS/NEFT-virtoihin ja jotka hakevat pankkien vaihto- ja korkotulot”, Talukdar sanoo.
Asia on kuitenkin siinä, että maksajat eivät hallitse tapahtumatyyppiä, joka voi olla joko matalakatteinen UPI-tapahtuma tai tuottoisampi korttitapahtuma. Kuten BCG:n Mandhata huomauttaa, ”kysymys on enemmän siitä, kuinka he keräävät arvoketjut ja transaktiovolyymit.”
Digitaalisten maksujen kokonaisarvo 24. tilikaudella oli 2 428 biljoonaa rupiaa. Vaikka vähittäiskaupat ovat yhteensä noin 3,6 biljoonaa dollaria, Tiwari huomauttaa, että suuri osa maksuista muodostuu UPI-tapahtumista, jotka houkuttelevat nollaa MDR:ää. ”Joten rahaa on ansaittava lainaamalla ja lisäarvopalveluilla”, hän sanoo. Todellakin, kuten EY:n Talukdar huomauttaa, suuret yritysryhmät, kuten Tatas ja Reliance Industries, yrittävät saada haltuunsa talon sisäiset virrat perustamalla omia PA-yksiköitään. BCG:n Mandhatan mukaan markkinat voivat olla aluksi pirstoutuneita, mutta konsolidaatiota tapahtuu. ”Se ei ole korkean talouden näytelmä, vaan mittakaavabisnes, joten sieltä tulee joitain irtautumisia”, hän sanoo. Ellei säätimellä ole mielimuutoksia, ulostuloja voi olla useita.