Liiallinen MII: t
Kirjoittanut Sandeep Parekh, toimitusjohtaja, FinSec Law Advisors
Intian arvopaperi- ja pörssilautakunta (SEBI) on jälleen valokeilassa viimeisimmällä kuulemisasiakirjassaan, joka käsittelee 24. kesäkuuta julkaistujen markkinainfrastruktuurilaitosten (MIIS) hallinnasta. Ehdotettu kehys on klassinen esimerkki sääntelyn ylittämisestä, joka riskit heikentää tehokkaan hallinnan perusperiaatteita, vastuuvelvollisuuden linjojen hämärtämistä ja rajoituksia operatiiviselle joustavuudelle, joka on välttämätöntä markkinoiden kestävyydelle ja innovaatioille.
Sebin pyrkimykset parantaa hallintoa MIIS: ssä eivät ole uusia. Kanian komiteasta vuonna 2002 Bimal Jalan- ja R Gandhi -komiteoihin vuonna 2010 ja 2017, ja viime aikoina Mahalingamin komiteassa vuonna 2022 on tapahtunut tasaista valvontakehyksiä. Kasvava huolenaihe on kuitenkin se, että Sebin asento on muuttunut-mahdollistaa vahvan, periaatteellisen itsehallinnan jäykän, ylhäältä alas suuntautuvan rakenteellisen toimeksiannon asettamisen. Samankaltainen työntö marraskuun 2024 kuulemisasiakirjassa ehdotti SEBI: n suoraa osallistumista MII: n avainhenkilöstön (KMP) nimittämiseen ja lopettamiseen ulkoisen viraston johtaman prosessin kautta. Tätä ehdotusta vastasi tiukasti vastustusta, ja SEBI lopulta ei ottanut sitä.
Yksi kiistanalaisimmista ehdotuksista SEBI: n uudessa kuulemisasiakirjassa on kahden toimitusjohtajan (EDS) pakollinen nimittäminen Vertical 1: n (kriittinen operaatio) ja vertikaalinen 2 (sääntelyn noudattaminen, riski ja sijoittajien valitus) MII: ien (sääntelyn noudattaminen) ja induktiota sekä hallintoneuvostoon tarvittaessa. MIIS: lle tämä ei vain hämärtä johdon ja valvonnan välistä perusteellista eroa, vaan myös vaarantaa yleisen edun johtajien (PIDS) tehokkuutta lakisääteisesti, että markkinoiden eheyden suojeleminen. Vielä tärkeämpää on, että rinnakkaisten sähkökeskusten käyttöönotto toiminnallisesti monimutkaiseen ympäristöön voi johtaa sekaannukseen, päällekkäiseen viranomaiseen ja heikentyneeseen koordinointiin. Resistenssin ytimessä on usko, että yksittäisen toimeenpanoviranomaisen – toimitusjohtaja (MD) – yksi kohta on välttämätöntä selkeyden, yhdenmukaistamisen ja vastuuvelvollisuuden varmistamiseksi koko laitoksessa.
Toinen suuri huolenaihe on Sebin yritys määrätä yksityiskohtaisesti MD: n, ED: n ja erityisten KMP: n roolit ja vastuut, kuten vaatimustenmukaisuusjohtaja, riskijohtaja, teknologiajohtaja ja tietoturvapäällikkö. SEBI: n ehdotuksissa ei oteta huomioon, että nämä toiminnot ovat upotettuja MIIS: n sisäisiin politiikan puitteisiin, laajalle hallituksen valvontaan ja tarkistetaan säännöllisesti SEBI: n tarkastus- ja tarkastusprosessien avulla. Niiden kodifiointi sääntelytasolla voi vahingossa luoda jäykkyyttä, kopioida olemassa olevia velvoitteita ja vähentää laitoksen kykyä sopeutua. Monet teollisuudenalat väittävät, että SEBI: n tulisi keskittyä laajojen periaatteiden asettamiseen ja antaa MII: ien määrittää, kuinka ne parhaiten toteuttaa hallituksen hyväksymillä rakenteilla, jotka sopivat niiden mittakaavalle ja toimintamalleihin. Tämä on myös Mahalingam-komitean vision mukainen, joka kannatti tasapainoa sääntö- ja periaatteellisten määräysten välillä.
Tämä määräävä lähestymistapa näyttää olevan synkronoitu kansainvälisten standardien kanssa. Maksu- ja markkinainfrastruktuurikomitean myöntämät rahoitusmarkkinoiden infrastruktuurit (PFMI) sekä arvopaperimarkkinakomitean kansainvälisen organisaation tekninen komitea korostavat selkeiden ja avoimien hallintorakenteiden merkitystä. Tärkeää on, että he lopettavat sisäisten hierarkioiden määräämisen. PFMI -kehys jättää tilaa lainkäyttöalueille muokata hallintoa paikallisissa olosuhteissa heijastavilla tavoilla, kunhan turvallisuuden, tehokkuuden ja markkinoiden vakauden lopputavoitteet saavutetaan. Useimmissa kypsissä lainkäyttöalueissa MIIS: ää säädetään tulospohjaisten periaatteiden eikä organisaatiomallien avulla. Päinvastoin, Sebin ehdotukset riskittävät kaikki MII: t yhden koon sopivaan puitteeseen.
Toinen keskeinen ehdotus kuulemisasiakirjassa on MII: n vanhemman johdon hallussa olevien ulkoisten johtajien käsittely. Tervetuloa siirtymässä aikaisemmasta rajoittavasta asenteestaan SEBI ehdottaa MDS: n sallimista hallita hallitusyrityksiä ja voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä, jollei ennakkohyväksynnän ja asianmukaisten tietojen perusteella. Vaikka kaupallisten hallitusten jäsenyyden rajoitukset ovat perusteltuja eturistiriitojen välttämiseksi, täydellinen kielto olisi ollut tarpeellisesti rajoittava. Vanhemmat johtajat osallistuvat usein tällaisiin elimiin ei-vastaamattomilla kapasiteeteilla, ja niiden osallistuminen voi tukea alanlaajuista koordinointia, tiedon jakamista ja politiikan yhdenmukaistamista. SEBI: n tarkistettu asema tunnustaa tällaisten sitoutumisten arvon ja varmistaa, että MII: t voivat edelleen hyötyä kokeneesta johtajuudesta irrottamatta niitä laajemmasta markkinoiden ekosysteemistä.
Ehkä monille MII: ien suhteen on se, että ehdotetut uudistukset voisivat tahattomasti heikentää itse hallintoneuvoston auktoriteettia. Määrämällä, kenen on oltava keskeisiä johtotehtäviä, jotka raportoivat kenelle ja kenen on istuttava hallituksessa, ehdotukset rajoittavat tehokkaasti hallituksen kykyä muokata organisaation toimeenpanorakennetta – valtaa, joka on perusteellista hyvän hallintotavan kannalta. On vähän näyttöä siitä, että nimetyjen johtotehtävien puuttuminen on johtanut MIIS: n hallintovirheisiin. Tavoite, jonka SEBI pyrkii saavuttamaan EDS: n nimittämisestä, etenkin varmistaa yleisen edun, teknologian ja toiminnan tärkein prioriteetti sekä kaupallisten näkökohtien riskien ja noudattamisen kohdalla jo tehdään KMP-, PIDS- ja MII -lautakuntien valvonnassa. Tämä herättää kysymyksiä siitä, ovatko ylimääräiset johtotehtävät välttämättömiä vai perusteltuja nykyisen ja toimivan kehyksen puitteissa.
Käsiteltävänä oleva kysymys ei ole, voidaanko MII -hallintoa parantaa – se voi ja pitäisi kehittyä ajan myötä. Hallinto- ja hallintouudistuksen on kuitenkin perustuttava suhteellisuuteen, luottamukseen ja todisteisiin eikä oletukseen, että sääntelyn mikrohallinta on ainoa tapa suojata yleistä etua. Säilyttämällä MD: n toimeenpaneva johto, varmistamalla vankan hallituksen valvonta ja sallimalla MIIS: n vapauden suunnitella sisäiset puitteensa, Sebi voi saavuttaa tavoitteensa uhraamatta joustavuutta ja reagointikykyä, jotka ovat välttämättömiä nopeasti liikkuvassa markkinaympäristössä.
Viime kädessä sääntelyviranomaisen haaste on oikean tasapainon löytäminen – vaihtavaa vastuuvelvollisuutta antamalla MDS: n suorittaa näyttelyn, hallitukset hallitsevat tehokkaasti ja tukahduttamatta MII: ien autonomiaa.
