Konsernin maksukyvyttömyysnormit ovat todennäköisesti osa IBC Bill – Banking & Finance News -julkaisua
Eduskunnalle budjettiistunnon aikana esitettävä maksukyvyttömyys- ja konkurssilain (IBC) muutosesitys voi virallisten lähteiden mukaan sisältää säännöksiä ”konsernin maksukyvyttömyyden” käyttöönotosta.
He sanoivat, että varojen arvon maksimoimiseksi, kansallisten yhtiöoikeustuomioistuinten (NCLT) työtaakan vähentämiseksi ja kustannustehokkuuden parantamiseksi on tarpeen kodifioida muodollisesti konsernin maksukyvyttömyysnormit. Konsernin maksukyvyttömyys tarkoittaa prosessia, jossa useat yhteisen johdon tai omistuksessa olevat yritykset kohtaavat maksukyvyttömyysongelmia samanaikaisesti. Esimerkiksi yhden konserniin kuuluvan yrityksen maksukyvyttömyys voi laukaista ristiin laiminlyönnin, joka vaikuttaa muihin samaan konserniin kuuluviin yrityksiin. ”Tilanne on tyypillisesti monimutkainen johtuen yksiköiden välisistä yhteyksistä, mukaan lukien yhteiset varat, velat ja rahoitusjärjestelyt.” sanoi Madhav Kanoria, kumppani, Cyril Amarchand Mangaldas.
Aiemmin tässä kuussa Intian maksukyvyttömyys- ja konkurssilautakunnan (IBBI) puheenjohtaja Ravi Mittal korosti tarvetta ottaa virallisesti käyttöön ”konsernin maksukyvyttömyysnormit IBC:ssä, vaikka useat tällaiset tapaukset ovat ratkaisseet National Company Law Tribunalsissa (NCLT).
Asiantuntijoiden mukaan vuonna 2021 valmistunut Videoconin maksukyvyttömyystapaus on merkkitapaus, joka on lisännyt ryhmittymien maksukyvyttömyyttä koskevaa oikeuskäytäntöä Intiassa. Nojautumalla Yhdysvaltain ja Yhdistyneen kuningaskunnan tuomioistuinten, NCLT:n, määrittelemiin periaatteisiin, Mumbai päätti CIRP:n konsolidoinnista 13:ssa Videocon-konsernin 15 yrityksestä.
40 yrityksestä koostuvaa Amrapali-konsernia käsiteltiin myös korkein oikeus kertaluonteisena maksukyvyttömänä eri hankkeiden asunnonostajien jättämän kirjallisen hakemuksen vuoksi. Ja muutama muu tapaus, kuten Lavasa Corporation, Jaypee Group ja Sachet Infrastructure, käsiteltiin samalla tavalla.
Arenessin kumppani Anjali Jain sanoi, että NCLT:t ovat tähän mennessä ottaneet käyttöön vain ”sui-generis-mekanismin” konserniyhtiöiden ratkaisemiseksi, koska ei ole olemassa kodifioitua viitekehystä konserniin kuuluvien yritysten maksukyvyttömyyden vahvistamiseksi. ”Koska tämä hajanainen lähestymistapa jättää huomiotta konserniyhtiöiden väliset synergiat ja keskinäiset riippuvuudet, on korkea aika virallistaa ryhmän maksukyvyttömyysjärjestelmä.”
Vuonna 2019 IBBI:n raportti suositteli ryhmän maksukyvyttömyyttä koskevaa viitekehystä, joka on yritysryhmien maksukyvyttömyyttä koskevan UNCITRAL-mallilain mukainen. Kanoria sanoo: ”Ehdotetun viitekehyksen odotetaan mahdollistavan tietosymmetrian eri yritysten sidosryhmien välillä, mikä johtaa parempaan elinkelpoisuuden ja ratkaisumahdollisuuksien arvioimiseen.”
Khaitan & Co:n kumppani Siddharth Srivastava sanoi, että Intian jatkuvasti laajenevien taloudellisten tavoitteiden sijaan on oleellista, että lakisääteiset periaatteet mukautetaan maailmanlaajuisten parhaiden käytäntöjen kanssa, jotta voidaan houkutella ulkomaisia sijoituksia ja tarjota mukavuutta kansainvälisille velkojille. ”Saman valossa konsernin maksukyvyttömyyden kansainväliset periaatteet tulevat entistä kriittisemmiksi”, hän sanoi.
