Iranin ja Israelin välinen konflikti: Katsaus viikkoon, joka melkein sytytti täydellisen sodan Lähi-idässä ja mitä tapahtuu nyt – World News
Lähi-itä on saavuttanut yhden lähihistorian vaarallisimmista vaiheistaan Hizbollahin johtajan Hassan Nasrallahin murhan, Israelin maahyökkäyksen Libanoniin ja Iranin Israeliin kohdistuneiden ohjusiskujen jälkeen. Huolimatta globaalien suurvaltojen vaatimuksesta pidättyytymiseen, alue on nyt lähempänä kuin koskaan täysimittaisen sodan partaalla.
Perjantaina 27. syyskuuta Etelä-Beirutia ravisteli joukko massiivisia räjähdyksiä, kun Israelin ilmaiskut kohdistuivat Hizbollahin salaiseen johtajaan Hassan Nasrallahiin. Isku tappoi Nasrallahin, joka oli asunut piilossa vuosia varoen Israelin salamurhayrityksiä. Nasrallahin kuolema merkitsee käännekohtaa Israelin kampanjassa Hizbollahia vastaan, Iranin tukemaa militanttiryhmää, joka on ollut jatkuva piikki Israelin kyljessä sen pohjoisrajalla.
Salamurha seurasi viikon ajan tehostettuja Israelin ilmaiskuja Libanonissa, ja yli 500 kuoli. Hyökkäys tuhosi toiveet tulitauosta, sillä vain muutama tunti aiemmin Yhdysvaltain johtamasta ehdotuksesta 21 päivän aselepoksi keskusteltiin YK:n yleiskokouksessa New Yorkissa.
Israelin pääministeri Benjamin Netanyahu luopui nopeasti diplomaattisista aloituksista ja palasi kotiin kovenevien jännitteiden keskellä. Kaikki jäljellä olevat näkymät rauhanomaiseen ratkaisuun hävisivät hänen paluunsa myötä.
Maanantai-iltaan mennessä Israelin joukot aloittivat maahyökkäyksen Etelä-Libanoniin ja eskaloivat konfliktia. Israelin puolustusvoimat (IDF) ilmoitti, että operaatio oli ”rajoitettu ja kohdennettu”, ja sen tarkoituksena oli lamauttaa Hizbollahin kyky laukaista raketteja ja droneja rajan yli.
Taistelut ovat jo siirtäneet kotiseudulleen 1,2 miljoonaa ihmistä Libanonissa, mikä on aiheuttanut humanitaarisen kriisin. Konfliktissa on tähän mennessä kuollut kahdeksan israelilaissotilasta, ja kuolonuhrien määrä jatkaa nousuaan.
Tämä on ensimmäinen Israelin maahyökkäys Libanoniin sitten vuoden 2006 konfliktin Hizbollahin kanssa, joka päättyi epäselvästi. Kun Iranin tuki vahvistaa militanttiryhmän voimaa, Israel näyttää nyt päättäväisesti vähentävän merkittävästi Hizbollahin vaikutusvaltaa. Maasodan taisteleminen kahdella rintamalla – Gazassa ja Libanonissa – on kuitenkin raskas taakka, jota Israel ei ole kohdannut vuosikymmeniin.
Alueellinen jännitys räjähti entisestään tiistaina, kun Iran laukaisi lähes 200 ballistista ohjusta Israeliin. Hyökkäys sai miljoonia israelilaisia hakeutumaan suojaan, kun ilmapuolustus – jota USA:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan tuki tukee – siirtyi nopeasti sieppaamaan iskuja. Suurin osa ohjuksista siepattiin onnistuneesti, mutta useat osuivat Keski- ja Etelä-Israeliin tappaen yhden palestiinalaisen miehen miehitetyllä Länsirannalla.
Teheranin päätös käynnistää näin laajamittainen ohjusisku oli harkittu toimenpide. Tehokkaimman edustajansa Hizbollahin kanssa Nasrallahin salamurhan jälkeen sekaannuksessa Iran yritti palauttaa pelotteen. Hyökkäys ei kuitenkaan osoittanut toivetta täydelliseen konfliktiin Israelin kanssa, koska Iran on edelleen tietoinen vastakkainasettelun vakavista seurauksista.
Länsivallat Yhdysvaltojen johdolla ovat ponnistellut estääkseen tilanteen riistäytymästä entisestään käsistä. YK:n turvallisuusneuvosto vaati vihollisuuksien ”välitöntä lopettamista”, kun taas G7 vaati malttia kaikilta osapuolilta. Diplomaattiset ponnistelut eivät kuitenkaan ole toistaiseksi pystyneet pysäyttämään kärjistymistä, ja konflikti jatkaa metastasoitumista.
Yhdysvaltain presidentin Joe Biden on kuulemma kehottanut Israelia pidättymään iskusta Iranin ydin- ja öljylaitoksiin osana sen kostoa ohjusiskuista. Tästä huolimatta Netanyahun viimeaikainen retoriikka viittaa siihen, että Israel saattaa harkita aggressiivisempia toimenpiteitä, mahdollisesti jopa Iranin hallintoa itseään vastaan.
Taistelujen jatkuessa Hizbollah on vannonut jatkavansa vastarintaa Libanonissa tuhoisista tappioista huolimatta. Samaan aikaan Gaza on edelleen Israelin keskeinen painopiste, jossa palestiinalaisten kuolonuhrien määrä on noussut lähes 42 000:een.
Israel taistelee nyt useilla rintamilla – Gazassa, Libanonissa, Länsirannalla ja Iranin aggression varjossa – alue horjuu täydellisen sodan partaalla. Netanyahu huomautti äskettäin, että Israelia uhkaa seitsemältä eri rintamalta, mukaan lukien Jemen, Iran, Irak ja Syyria.
Toistaiseksi maailma seuraa odotuksella, kuinka Israel tavoittelee ”täyttä voittoa” Gazassa ja pyrkii neutraloimaan Hizbollahin pohjoisrajallaan. Kun mukana on niin paljon pelaajia ja jokaisella on panos tulokseen, tilanne on edelleen epävakaa. Vaikka alueellinen sota ei ole vielä syttynyt, polku eteenpäin on epävarma ja laajemman konfliktin mahdollisuus on suuri.
Samaan aikaan Gazassa Israelin ilmaiskut vaativat edelleen tuhoisia uhreja. Al-Aqsan marttyyrien sairaalan lähellä Gazan keskustassa sijaitsevassa moskeijassa, joka suojeli siirtymään joutuneita ihmisiä, osui varhain sunnuntaina, ja ainakin 18 ihmistä kuoli. Palestiinan terveysministeriö raportoi, että Gazan kuolonuhrien määrä on nyt lähes 42 000, ja monet uhreista ovat naisia ja lapsia.
Väkivallan lisääntyessä humanitaariset huolet kasvavat. Molemmat osapuolet kärsivät edelleen, ja alueellisen sodankäynnin riski on edelleen pahaenteisen todellinen.
(Mediatulojen kanssa)
