Digitaalinen pidätyspetos: Kuinka havaita ja välttää joutuminen uhriksi

Sunnuntain MannKiBaatin viimeisimmässä jaksossa pääministeri Narendra Modi herätti yhteiskunnan ihmisten pettämisen uhalla uhkaamalla heitä ”digitaalisella pidätyksellä”.

Pääministeri Modi esitti toimenpiteitä tällaisten petosten estämiseksi ja muistutti kansalaisia, että mikään valtion virasto ei tee tutkimuksia puhelimitse tai videopuheluilla. Tukahduttaakseen tämän pahan alkuunsa pääministeri vetosi mantraan ”Ruko, Socho Aur Action Lo” ja vetosi viranomaisiin ilmoittamaan välittömästi auttavaan numeroon 1930 tai osoitteessa https://cybercrime.gov.in.

”Näiden huijareiden toimintatapa on esiintyä poliisina, CBI:n, huumeiden vastaisena tai RBI:n virkailijana ja uhkailla pahaa aavistamattomia kansalaisia videopuhelun välityksellä. Modi Ji esitteli toimenpiteitä, joihin kansalaisten on ryhdyttävä tällaisten petosten estämiseksi, ja muistutti heitä siitä, että mikään valtion virasto ei suorita tutkimuksia puhelimitse tai videopuheluilla”, unionin sisäministeri Amit Shah sanoi viestissä X-alustalla.

HDFC Bank on nyt neuvonut asiakkaitaan olemaan varovaisia tällaisia taloudellisia petoksia vastaan lisätäkseen tietoisuutta digitaalisista pidätyspetoksista.

Pankin mukaan digitaalisessa pidätyshuijauksessa huijarit hyökkäävät yksityishenkilöihin tai yrityksiin esiintyen lainvalvontaviranomaisina tai valtion virkamiehinä. Uhreja uhkaa digitaalinen pidätysmääräys väitetyistä veronkierrosta, sääntörikkomuksista tai taloudellisista väärinkäytöksistä. Huijarit vaativat maksua ”sovitusmaksun” tai ”rangaistuksen” muodossa peruuttaakseen digitaalisen pidätysmääräyksen.

Kun maksu on suoritettu, huijarit katoavat jättämättä jälkeäkään heidän henkilöllisyydestään. Huijareille jaettujen henkilötietojen vuoksi uhreille jää rahallinen menetys ja joskus identiteettivarkaus.

Manish Agrawal, Credit Intelligence and Control – HDFC Bankin varatoimitusjohtaja, varoitti tästä petoksesta: ”Pettäjät kohdistuvat suoraan asiakkaiden tunteisiin. Kun joku saa puhelun tai viestin huijareilta, jotka väittävät olevansa lainvalvontaviranomaisia, varmista aina henkilöllisyytensä ottamalla itsenäisesti yhteyttä viranomaisiin/lainvalvontaviranomaisiin asianmukaista kanavaa pitkin. Valppaana pysyminen ja tällaisista petollisista käytännöistä tietoisuus on erittäin tärkeä rooli tällaisten huijausten uhriksi joutumisen välttämisessä.”

* Todelliset valtion virkamiehet tai lainvalvontaviranomaiset eivät koskaan kysy maksu- tai pankkitietoja.

* Huijarit luovat usein hätätilanteen saadakseen sinut toimimaan nopeasti ajattelematta.

* Älä jaa arkaluonteisia tietoja, kuten KYC-tietoja, pankkitietoja, kuten käyttäjätunnus salasana, korttitietoja, CVV:tä, OTP:itä tai PIN-numeroa, kenenkään kanssa.

* Varmista aina virkailijan henkilöllisyys ottamalla itsenäisesti yhteyttä valtion virkailijaan tai lainvalvontaviranomaiseen.

* Etsi asiakirjoista virheitä ja vältä epäilyttäviä linkkejä napsauttamalla.

* Ilmoita välittömästi tällaisesta epäillystä petollisesta viestinnästä Telecommunicationin Chakshu-portaalissa – http://www.sancharsaathi.gov.in.

Lokakuuta vietetään maailmanlaajuisesti ja Intiassa National Cyber Security Awareness Month (NCSAM) -kuukautena, jonka tavoitteena on levittää tietoisuutta kyberturvallisuudesta ihmisten keskuudessa. Tänä vuonna kampanjan teemana on ”Cyber Surakshit Bharat” (#SatarkNagrik), joka korostaa valppautta verkkopetoksia vastaan ja turvallisten pankkikäytäntöjen noudattamista.

Mikäli henkilö joutuu verkkopetoksen uhriksi, hänen tulee välittömästi ilmoittaa luvattomista tapahtumista pankille, jotta maksukanava, eli kortit/UPI/verkkopankki, estetään tulevilta menetyksiltä. Asiakkaiden tulee myös tehdä valitus soittamalla sisäministeriön (MHA) aloittamaan 1930 auttavaan numeroon sekä tehdä valitus valtakunnalliseen tietoverkkorikosilmoitusportaaliin.