694 miljoonaa tonnia: Turkin löydös mullistaa teknologian ja vähentää Kiina-riippuvuutta
694 miljoonaa tonnia: Turkin harvinaisten maametallien jättilöytö voi mullistaa teknologiateollisuuden – ja vähentää Kiina-riippuvuutta
Kuvittele maailma, jossa puhelimesi, televisiosi ja lentokoneesi eivät ylläpitää Kiinan parhaiden ystävien listaa, vaan ovatkin suuressa kiitollisuudenvelassa Anatolian tasangolle. Kuulostaa erikoiselta? No, Turkissa tämä voi pian olla totta! Turkki on nimittäin ilmoittanut löytäneensä toisen maailman suurimmista harvinaisten maametallien esiintymistä. Olo on kuin olisit juuri löytänyt jättimäisen aarteen – paitsi että sitä täytyy vielä kaivaa huolella ja varoen esiin.
Mistä oikein on kyse?
Turkin energiaministeri Fatih Dönmez teki heinäkuussa äänensä selväksi: Keski-Anatoliassa, Eskişehirin Beylikovan alueella, on löydetty jättimäinen harvinaisten maametallien varanto, arviolta 694 miljoonaa tonnia maailman lisäämiä harvoja maametalleja. Tätä suurempia määriä löytyy ainoastaan Kiinan Bayanoban varannosta, jossa niitä makoilee noin 800 miljoonaa tonnia.
Nyt ei kuitenkaan puhuta yhdestä pölyisestä metallitangosta, vaan peräti 17 eri metallista, joihin kuuluvat muun muassa:
- Skandium
- Yttrium
- Viisitoista lanthanoidien ryhmän suuruutta
Luonnossa näitä on todella vaikea löytää, ja Beylikovan löytö sisältää peräti 10 näistä harvinaisherkuista. Eikä ihme, että näiden metallien ympärillä pyörii suuri teknologinen kiinnostus.
Miksi tämä on niin iso juttu?
Harvinaiset maametallit eivät joudu pölyttymään museohyllyillä. Ne ovat olennainen osa:
- Televisioiden ja näyttöjen paneeleja
- Älypuhelinten siruja
- LED-valoja
Näiden lisäksi myös:
- Ilmailu- ja avaruusteknologia
- Biolääketiede
- Ilmailuteollisuus ja puolustus
ovat vahvasti niiden varassa. Jos siis joskus mietit, miksi älypuhelimesi toimii vain kun sen päällä istuu punainen panda ja kuu on oikealla puolella – syyllinen löytyy harvinaisista maametalleista.
Haasteet eivät lopu kaivamisen jälkeen
Ennen kuin juhlii liikaa, pitää ottaa kypärä käteen ja muistaa: harvinaisten maametallien talteenotto ei ole mikään piknik. Kaivaminen tarkoittaa automaattisesti riskiä päästää ympäristöön myrkyllisiä jätteitä, kuten:
- Raskasmetalleja
- Rikkihappoa
- Urania ja toriumia, silloin tällöin bonuksena
Huolellisuus ja tarkat prosessit ovat elintärkeitä. Jos ohjeita ei noudateta, ympäristö voi kärsiä pahoin, eikä kukaan kaipaa uutta ekokatastrofiraporttia illallispöytäkeskusteluihinsa.
Mitä Turkki seuraavaksi suunnittelee?
Tällä hetkellä Turkki aikoo ottaa vauhtia rauhallisesti: aluksi kaivetaan ainoastaan 1200 tonnia malmia vuodessa, kunnes kaikki on paikoillaan. Sitten vaihde vaihtuu isommalle:
- Tuotantolaitos käsittelee malmia
- Koetuotannon jälkeen investointeja teollisiin laitoksiin
- Tavoitteena käsitellä 570 000 tonnia malmia vuodessa täydessä kapasiteetissa
- 10 000 tonnia harvinaisten maametallien oksideja vuosittain
- 72 000 tonnia baryyttiä
- 70 000 tonnia fluoriittia
- 250 tonnia toriumia
Fatih Dönmez on erityisen kiinnostunut toriumista, jonka hän uskoo tarjoavan suuria mahdollisuuksia polttoaineena uusissa ydinteknologioissa. Ensimmäiset kaivualueen työmaat ovat jo käynnissä ja kaivosalueen perustaminen valmistuu vuoden sisällä. Teollisen tuotantolaitoksen valmistuminen vie kuitenkin enemmän aikaa. Turkki ilmoittaa, että kaivetut harvinaiset maametallit hyödyttävät ensisijaisesti Turkkia – mutta vientikin on mahdollinen. Tämä voisi auttaa myös eurooppalaisia maita vähentämään riippuvuuttaan Kiinasta.
Lopuksi: jos tulevaisuudessa kännykkäsi kertoo ”valmistettu Turkissa” – nyt tiedät miksi. Harvinaiset maametallit ovat siirtymässä Anatolian sydämestä maailman taskuihin, toki ympäristöä tarkkaillen ja jatkuvasti oikeaa tasapainoa hakien. Turkki ottaa tässä kaivauksessa ainakin kangaskassi mukaan ja aikoo pitää siitä hyvin kiinni.
